maanantai 30. joulukuuta 2013

Vuosi vaihtuu...


Tätä vuotta on jäljellä enää vähän... Pakostakin tulee vedettyä mennyttä vuotta yhteen ja hieman muisteltua kaikkea tähän vuoteen mahtunutta. 
Kiitollisena saa kuitenkin todeta, että on saanut pitää terveytensä, läheiset ovat edelleen vierellä ja arki sujuu kutakuinkin omalla painollaan, - voisi sanoa, että on onnellinen! 
Kuka tietää, mitä uusi vuosi tuo tullessaan, mutta toivotaan kuitenkin hyvää! 
Vuoteen mahtuu paljon. Jokaiselle osansa onnesta, ilosta, sekä surusta. Ystävien ja läheisten kanssa jakaen selvitään mahdottomaltakin tuntuvista haasteista! (menipä paatokselliseksi!)

Oikein Hyvää Vuodenvaihdetta Ystävät!

perjantai 27. joulukuuta 2013

Joulukimara...


Näin on Joulu vietetty ja päästiin "välipäiviin".
Kovin sateisessa ja ei- jouluisessa säässä vietettiin joulua ainakin meillä päin!  Hieman se haittasi meidän joulurutiineja. Meillä kun on aina ollut tapana käydä aattona haudoilla, niin nyt ei lähdetty, koska satoi vettä oikein kunnolla.
Kävimme joulupäivänä viemässä kynttilät haudoille ja täytyy sanoa, että kaunista oli! Aivan ihana näky, kun  tuhannet kynttilät loistivat haudoilla. 
Aattomme sujui muuten melko tavalliseen tapaansa. Aamulla nautitun riisipuuron jälkeen kävimme anoppia tervehtimässä ja sitten kotiin. Miesten joulusaunan jälkeen virittäydyttiin ruokailemaan. Isäni oli saapunut paikalle ja keskimmäinen tyttäremme myös. Pientä porukkaa ei tänä jouluna meillä ollut. Ehkä ensi vuonna...
Herkkuja oli taas monenlaisia. Mieheni valmisti koko edellisen päivän ruokia, karjalanpaistia ja silakkarullia, mahtava kinkku oli niin hyvää... ja tietysti perinteiset laatikot, sekä lohta, silliä jne. Mmm. kyllä tuli syötyä!
Ruuan jälkeen poikamme ja tyttäremme lähtivät muutamalla pukkikeikalle. Tonttu ja pukki toivat hauskaa uutta vaihtelua jouluumme!
Heidän palattuaan jaettiin omat lahjamme ja sitten keitettiin joulukahvit. Iltaa istuttiin myöhäiseen yöhön ja naurettiin ja muisteltiin... oli mukavaa!
Joulupäivänä isäni ja tyttäremme lähtivät omiin koteihinsa. Oli mukava viettää porukalla joulua! Tapaninpäivänä rentoa oleilua ja rakkaan lapsen lapsen kanssa touhuamista.( Hän muuten jäi meille vielä pariksi päiväksi, niin että Mamma saa touhuta oikein kunnolla... ihanaa!)

Rattoisia välipäiviä kaikille!

maanantai 23. joulukuuta 2013

Nyt toivotus Hyvän Joulun...

                     Mamma hiljentyy Joulun viettoon ja tehkää tekin samoin!                   
                      Nauttikaa läheisistänne, hiljentykää, kuunnelkaa ja rauhoittukaa!                                              Viettäkää ikimuistoisia hetkiä, joita taas on ilo muistella! 
                 Tunnelmaan johdattaa vaikkapa tämä Florin Street Bandin joulukappale.
                                      Haluan toivottaa kaikille teille kanssasisarille 
                                        Oikein Ihanaa ja Tunnelmallista Joulua!
            Ps. Olisipa kiva, jos laittaisitte sanasen, pari käynnistänne blogissani.

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Joulupuu on rakennettu...


Minulla on aina Joulun jälkeen hieman haikea olo. Johtunee siitä, että olen niin jouluihminen ja odotan sitä todella kovasti.  - ja sitten se onkin yhtäkkiä ohi!
Suunnittelin hommani niin, että lattiat on pesty ja hommat siinä mallissa, että kuusen voi tuoda sisään. Saanpahan katsella sitä kauemmin. Joulun mentyä haluan kuitenkin päästä kuusesta nopeasti eroon.
Kuusi on siis omalla paikallaan ja koristelin sen heti. Valkoiset ja hopeiset nauhat, sekä lasiset, hopeiset ja valkeat pallot koristavat kuustamme ja  voi että se on kaunis! Ja mikä tuoksu!

                                                           Hyvää viikonloppua!

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

... Mmmm... Joulun tuoksut...

Leivoin jouluksi muutaman mausteisen kakun. Ajattelin tehdä vielä suklaakakun, mutta sen jätän huomiseksi. 
Reseptinä oli ihana Minna Canthin kakku, jonka nappasin eräästä ihastuttavasta jouluisesta blogista tässä eräänä menneenä joulun alusena...
Tein tuplataikinan, koska vuokani on melko suuri. Näin  toisesta kakusta tulikin tuollainen pieni lumihiutale.Olinpa tyytyväinen itseeni! - Mmmm... 
Kakut kohosivat aivan mielettömän hyvin ja suuremmasta tuli todella näyttävä. Varsinkin, kun pursottelin hieman sokerikuorrutetta koristeeksi ja muutama lumitähti, sekä hieman pölysokeria...
Mahtava tuoksu leijui kotonamme koko illan!  Tuoksun myötä nousi mieleeni muistoja jouluista joskus ...
                                         Herkullista viikon jatkoa ja tunnelmoikaapa tätä:


sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Jouluisia tervehdyksiä...




Joulukorttien valmistus on yksi tapani virittäytyä joulutunnelmaan. Minusta on oikeasti kiva tehdä kortteja. 
Meillä on ollut suvussa nyt jo melko kuihtunut "kisa"siitä, kuka tekee kauneimmat joulukortit. Äitini oli ahkera käsillä tekijä ja hän aloitti aikoinaan tuon omatekoisten korttien lähettämisen. Sukupolvien vaihtuessa ovat "kisaajat" vähentyneet.
Äidin kanssa tekemällä tuo tapa jäi mieluisena puuhana minullekin. Omat tyttärenikin ovat sen perineet , joten jatkajiakin perinteellä on.
Kortteja on mielestäni kiva lähettää ja mukava saada. Hauskaa niitä on tutkia ja samalla miettiä, mitähän lähettäjällä on  ollut mielessään...
Tänä vuonna tein vanhanaikaisista jouluisista kuvista pienet printit ja liimasin kuvat valkoiselle mulperipaperille ja sitten tummalle pohjalle. Sitten vielä jouluteksti. Laitoin pienet silkkinauhat rusetiksi yläreunaan. Tuli aika nostalgisen näköisiä, vai mitä?

Mukavia puuhia ja ihania tuoksuja!

perjantai 13. joulukuuta 2013

Omin pikku kätösin...


Viikko vierähtänyt edellisestä postauksesta ja ainoastaan siksi, että minulla on ollut vaikeuksia sähköisen viestimen kanssa. Pakko on ollut ottaa etäisyyttä tähän masinaan, jottei tule pilkottua sitä ihan pieniksi paloiksi! No, nyt pelittää taas! (kiitos kärsivälliselle miehelleni...)
Meillä oli työyhteisön pikkujouluksi järjestetty korukurssi, jonne tuli oikein asiansa osaava vetäjä kertomaan korujen valmistuksesta.
 Saimme kukin tehdä joko kaula-, korva-, tai käsikoruja. Olimme myös sopineet pikku purtavasta, jota tuotiin yhteiseen pöytään. Hauska ilta herkkujen ääressä ja ihanaa pikku puuhaa, josta syntyi kaiken lisäksi kauniita koruja, kuten tuo itselleni valmistama käsikoru! Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa!

Oikein antoisaa viikonloppua!

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Viikonlopun tarinaa...


Pitkä viikonloppu sujui Itsenäisyyspäivän ja  syntymäpäivien merkeissä. Kahviteltiin ja istuttiin iltaa ystävien seurassa. Oli mukavaa!
Olin leiponut tuollaisen tumman kirsikkakakun. Se oli uusi tekele minulle, mutta onnistui hyvin. Lisäksi tein vadelmajuustokakun, joka oli ihanasti kesäisen raikas. 
Sainhan vähän väkerrettyäkin kahvittelujen lomassa. Tein nimittäin uuden ovikoristeen ja laitoin sen ulko-oveemme. Kirpparilta ostamaani kranssipohjaan (jonka olin jo valkoiseksi spreijannut) kieputin lumipallosiimaa, eikä muuta kuin rusetti ja pari sydäntä! Nyt voisi vaikka joulu tulla...

Oikein leppoisaa viikkoa!
Ps. Meillä päin on jo lunta!

torstai 5. joulukuuta 2013

Juhlapäivää...


Meillä Itsenäisyyspäivää on usemmiten vietetty ihan kotosalla juhlistamalla mieheni syntymäpäivää, joka oikeasti on joulukuun 5. päivä. Tänä vuonna täyteen tulee kokonaiset 50 vuotta! Suuria juhlia  sankari ei kuitenkaan halunnut, mutta toki kakkukahvit tarjotaan , jos joku taloon poikkeaa!
Juhlailtaa juhlistimme kaksin kilistämällä kuplivaa juomaa ja sankari nautti saamistaan kirsikkakonvehdeista (ne kun ovat hänen suurta herkkuaan, eikä niitä juuri kukaan muu haluakkaan...) 
Ilmassa siis juhlan tuntua ja mielenkiintoista nähdä, kuinka ne suuret juhlat Tampereella sujuvat. Jotain kuitenkin mielestäni puuttuu, kun juhlapukukaava on arkisempi. Se pukujen arvosteleminen kun on ollut yksi päivän ohjelmanumeroista! 

Oikein hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

tiistai 3. joulukuuta 2013

Ikkunaruudun valoa...


Minulla on keittiön ikkunan välissä tuollainen puinen "ikkunaruudukko, jota somistelen vähän sesongin mukaan. Nyt siinä on roikkuneet puiset valkeat sydämet. Ne saivat jäädä edelleenkin ikkunaan, mutta laitoin pienen patteri-valosarjan ruudukon ympärille ja johto kätevästi ikkunan välistä ikkunalaudalle. Siitä voin vaihtaa paristoa ja sammuttaa valot tarpeen mukaan.
Kieputin valosarjan ympärille koristenauhaa, jossa oli pieniä helmiä ja "timantteja". Tulipa taas kiva ilme ikkunaan!

Valoisaa viikkoa!

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Joulukuuta aloitellaan...


Niin lähdettiin joulukuuta menemään ja ensimmäinen adventti on takana. Kovin kosteissa ja sään puolesta synkissä merkeissä meni viikonloppu. Kynttilät ja lyhtyjen valot onneksi auttavat tunnelmaan pääsyssä.
Minäpä leipaisin pitkästä aikaa Pavlova-kakun. Nyt tein sen joulun makuisesta piparkakku-rahkasta ja laitoin myös vähän luumuhilloa tuohon täytteeseen. Kakun olisi kyllä kruunannut piparkakkumurut, vaan kun niitä ei sattunut olemaan, niin ripottelin pähkinärouhetta päälle. Aivan ihanan makuinen, vaikka ulkonäkö jäikin hieman aneemiseksi! Juhlavat kahvit kultareunaisista kupeista, Mmmm...Kannattaa kokeilla!

Oikein mukavaa viikkoa kaikille!

torstai 28. marraskuuta 2013

Ikkunaan syttyi tähti...


Kohta on ensimmäinen adventti! Ajatelkaa- joulukuu alkaa...
Onpa nopeasti taas mennyt tämä alku syksy, kaikesta pimeydestä ja synkkyydestä huolimatta! 
Onneksi joulun odotukseen liittyy ainakin itselläni paljon valoa ja lämpöä... Kaikki ihanat pikku puuhat, joulukorttien askartelut ,kodin koristeleminen, valojen asettelu, yms. tuovat jännittävää erilaista puuhaa arkeen ja viikot menevät vielä sukkelammin! Ihanaa! 
Jouluihminen kun olen, niin virittäydyn vähitellen jouluun ja juuri tuo tekeminen on sellaista puuhaa,että ajatukset kiitävät näpertelyn lomassa välillä kauas menneeseen ja välillä taas mietin tulevaa... Tietyt muistot nousevat aina jouluna pintaan ja herkistävät mielen.
Toisaalta tuntuu, että nykyään mielikin herkistyy paljon helpommin kuin ennen. Ehkä se on tuo aikuisen naisen ikä, joka siihenkin vaikuttaa! Mutta mitäpä pahaa herkistelyssä on?! Sehän on vain inhimillisyyden merkki!
Makuuhuoneen ikkunaan syttyi upea ystävältä saatu pitsitähti, joka on niin kaunis hopeisine koristeluineen!
                   Samuli Edelmanin komea Juhlat alkakoon-kappale sopii hetkeen hienosti!
                              Oikein rauhallista ja tunnelmallista adventtia kaikille!

maanantai 25. marraskuuta 2013

Pimeässä valoisa mieli...

Onpa aika erikoista tämä tällainen kostea marraskuu! Tuntuu siltä, ettei lokakuu olisi loppunut lainkaan. Ihanaa kuitenkin huomata, että muutkin ovat laittaneet ns. apuvaloja pihoille, kuisteille, parvekkeille ja  ikkunoihin. Kynttilät, lyhdyt ja sähköiset valot antavat sitä lämpöä ja valoa, jota ainakin itse huomaan oikein imeväni jaksaakseni läpi mustan ajan. Samalla huomaan virittäytyväni pienin askelin Joulun odotukseen ja tunnelmaan...
Myös rakkaat ystävät ja tärkeät läheiset antavat paljon eväitä, joilla jaksaa, eikä huomaakaan, kun viikko on taas mennyt. Ystävä on hyvä "varapatteri". Kun itsellä ei akku enää oikein riitä, niin hyvältä ystävältä saa kaivattua potkua ja taas mennään... Ihanaa omistaa tuollaisia ystäviä!
Tätä keskustelua pimeydestä ja synkkyydestä muistan käyväni joka vuosi tähän samaan aikaan läheisten ihmisten kanssa. Ja joka vuosi tuntuu, ettei koskaan aikaisemmin ole ollut näin pimeää! 
Muistan viime vuonna puhuneeni aiheesta isäni kanssa, joka vain totesi keskustelun päätteeksi, että ajattelepa, jos lumikin olisi mustaa! Todettiin siinä, että joopa! - Aina kannattaa ajatella positiivisesti, eikö vaan! Valkoista se onneksi on, ja tuo ihanan valon tullessaan! Sitä odotellessa...

Ihanaa viikkoa ja pitäkäähän toisistanne huolta!

perjantai 22. marraskuuta 2013

Valon säteitä kristallimaljassa...


Tehkää sisaret pieniä asetelmia hyllyille, tasoille, pöydille, melkeinpä minne vaan! Niistä saa ihania persoonallisia lisiä kodin sisustukseen ja ne ovat nopeasti muokattavissa ja vaihdettavissa, jos alkaa kyllästyttää. Ja nyt kun on kivoja pieniä valosarjoja kaupoissa, niitä lisäämällä saa asetelmaan uutta juhlan tuntua. 
Itse tykkään katsella valon säteiden taittumista lasin ja peilin pinnoista. Laitoin peilialustalle jalalliseen kristallimaljaan ruusun, hieman pitsiä ja valosarjan. Onpa kaunis katsella illanhämyssä!

Hämyisää viikonloppua kaikille!

maanantai 18. marraskuuta 2013

Kieputusta ja solmimista...


Joka vuosi suunnilleen näihin aikoihin minuun iskee halu tehdä muutama kranssi. Olen joutessani kieputellut kranssipohjia riippakoivun pudonneista oksista. Osan spreijasin valkoiseksi  ja osan kiiltävän mustaksi.
 Näin ystävälläni kauniin mustaksi spreijatun koivukranssin, joten ajattelin kokeilla...
Mustiin kransseihin yhdistin punaista tai hopeaa ja molemmat toimivat tosi hyvin. 
Mukavaa näpertelyä ja tosi terapeuttista puuhaa! Ei huomaakaan, kuinka aika kuluu...
Minun kranssini ovat tuollaisia, ei- niin prässättyjä, vaan jokainen vähän oman mallisensa ja näköisensä! 
 Lisukkeeksi erilaisia rusetteja ( rakastan rusetteja, eikä niitä voi koskaan olla liikaa...) paperinarusta, silkkinauhoista, muutamia helmiä, lumipalloja siimassa, puisia sydämiä jne...

Mukavaa viikkoa kaikille! 

torstai 14. marraskuuta 2013

Ikkunan takana Joulu...


Kävin jälleen tekemässä jo perinteeksi muodostuneen Jouluikkunan somistuskeikan tuttavani lahjatavaraliikkeessä. Monenlaiset kauniit esineet toivat taas ripauksen joulumieltä synkkään pimeään iltaan. Oli hauskaa somistaa ja loihtia Joulua näyteikkunaan!
Aivan ihania puisia sydämiä, kransseja ja kauniita lyhtyjä. Ai,ai! Saisi tulla jo! - Se Joulu....
Valkoinen oli jälleen pääväri ikkunoissa. Toinen oli  maalaisromanttinen hengeltään ja toiseen ikkunaan tuli hieman ylellisempi ilme, hopean ja valkoisen sointuessa yhteen. 
Kauniit suuret valkoiset ruusukynttilät kristalli-kynttilänjaloissa olivat tosi näyttävät. Myös erilaiset tekstikyltit olivat hauskoja ikkunassa. Mukava keikka jälleen! Joulu on taas hieman lähempänä...
Toivottavasti ikkunat houkuttavat asiakkaita käymään ihastuttavaan puotiin tekemään kauniita joululöytöjä!

Mukavaa viikonloppua!

maanantai 11. marraskuuta 2013

Havun tuoksua ja ripaus odotusta...

Kävimme ystäväni kanssa havuretkellä ja sain viritettyä perinteisen köynnöksen parvekkeen kaiteelle. Nyt kävi mielessä jo pieni häivähdys Joulun odotusta! Laitoin myös valot havuille, ja voi että oli ihanaa tuijottaa valojen säihkettä muuten niin pimessä ja sateisessa säässä!
Laitoin olohuoneen seinälle tuon ruutukehikon ja sen keskelle pajukranssin. Tuli taas ihan uuden näköinen seinä! Lumipallot ja -hiutaleet siimassa tuovat mukavan talvisen vaikutelman, vaikkei talvesta ole vielä tietoakaan! Kokeilkaapa! Samat esineet ihan eri paikassa ja tuntuu niin uudelta, että...
Virikkeellistä viikkoa kaikille!

lauantai 9. marraskuuta 2013

Isänpäivää...

Isänpäivää vietetään jälleen. Oma isäni on tulossa meille syömään ja vietämme Isänpäivää yhdessä.
Tein isälle lahjaksi "taulun", johon tulostin mustavalkoisen kuvan hänen isästään. Taustaksi laitoin hänen kotikaupunkinsa suurimpia nähtävyyksiä. Minusta siitä tuli aika hauska!
Tein Isänpäiväkakun, johon täytteeksi tuli mansikkarahkaa. Meidän perheen isä ei suklaaherkuista perusta, joten tuollainen marjaisampi versio on nyt paikallaan! Päällystin sokerimassalla kakun ja
 - pitihän minun suklaata saada siihen edes nimeksi, joten pursotin tuollaisia oksakiemuroita ja laitoin muutaman suklaakuorrutetun mansikan. Ta-daa!
                                                   Oikein leppoisaa Isänpäivää !


maanantai 4. marraskuuta 2013

Satiinia ja vanhoja pitsejä...

Olen haalinut vanhoja pitsiliinoja ja reunapitsejä, kuten on käynyt aiemminkin ilmi. No, sain hyvän vinkin jo kesällä hyvältä ystävältäni tehdä sohvatyynynpäällisiä ja hyödyntää vanhoja pitsejä. Sain häneltä tuolloin rikkinäisen liinan, joka oli tehty pyöreistä paloista. Ehjät palat voi leikata ja ommella tyynyyn.
Ei kun tuumasta toimeen!  Minulla oli harmaat satiinipäälliset, joihin aloin suunnitella pitsejä. Leikkasin pyöreät palat irti ja sommittelin vähän aikaa. Sitten vielä hieman reunapitsiä ja voi, kuinka kivat, vaikka itse sanonkin! 

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Hyviä pyhiä...


Pyhäinpäivä on vietetty. Meillä tuohon päivään ei kummempia juhlallisuuksia liity. Haudoilla käyntiä, kynttilöiden sytyttelyä, sellaista. Amerikkalaisversio ei ole sytyttänyt  koskaan, vaikka se tuntuu vuosi vuodelta voimistuvan, varsinkin lapsiperheissä.
 Ensimmäistä kertaa meidänkin ovelle ilmestyi kaksi "pystyyn kuollutta" hahmoa ja tivasivat karkkia tai kepposta! Ihan hauska yllätys!
Hautojen monet kynttilät antoivat lämpöä ja tunnelmaa sumppuiseen säähän. Kosteus ja kylmyys tuntui menevän luihin ja ytimiin saakka.
Kokeilimme ruuaksi meille uutta rseptiä; vuohenjuustolla kuorrutettua lohta uunissa. Sen nautimme perunamuusin kera. Oli hyvää!
Tästä se taas arki koittaa ja rutiinit napsahtavat kohdilleen.

Mukavaa viikkoa!

torstai 31. lokakuuta 2013

Valoa parvekkeella...

Taas koitti se aika vuodesta, kun parveke laitetaan ns.talviteloilleen. Kukkaset ovat kukkineet ja niiden tilalle nostelen kaappien kätköistä erilaisia lyhtyjä. Muutama pieni lyhty oli koko kesän parvekkeella, sillä tykkään poltella kynttilöitä myös kesällä.
Sain kesällä ystävältä ihanan jalallisen "lasimökin" ja olen odottanut, että saan sen parvekkeelle ja valot sinne sisään. Ensin meinasin laittaa eri korkuisia kynttilöitä, mutta ajattelin, että lasit savuuntuvat ja valot ovat helpommat. Kipsienkeli, jonka taanoin korjasin, sai paikan "lasimökissä", seuraksi laitoin hieman kanaverkkoa ja ne valot! Aika kaunis!
Talolyhdyt ovat jo vanhoja, mutta taas niin kauniita, kun sytyttelee kynttilät niihin. Seinustan metallihyllylle laitoin ihan vaan tuikkuja pienissä kirkkaissa kipoissa. Vienolla tuulella nekin palavat hyvin.
Olohuoneen ikkunassa olevaan koivukranssiin ripustin isot timantti-ledit. Ne saavatkin olla jo Jouluun asti! Kranssi loistaa kauniisti sekä sisälle, että ulos.

lauantai 26. lokakuuta 2013

Muffinssi vai kuppikakku...


Sain herkullisen muffinssireseptin työtoverilta ja ajattelin kokeilla. En ole muffinsseja paistanut kuin pari kertaa ja aina ne ovat jääneet sinne vuokaan niin, etteivät ole nousseet yli reunan. Haaveeni on, että onnistuisin leipomaan tuollaisia korkeita, hyvin nousseita muffinsseja. Ovatkohan ne niitä kuppikakkuja? Vai tietääkö joku oikeasti onko niillä joku ero muffinsseihin?
No, vatkasin ja veivasin suklaamurut ja muut tarpeet ja uuniin ja ... Jep! Sama kaava!!!
Tyttäreni, - tuo kakkumaakari tuli käymään, katsoi muffinssejani ja totesi: "Eikö oikein noussut?"
No ei! Mikähän siinä oikein on? Tein oikein suklaakuorrutteenkin päälle ja herkullisihan ne olivat maultaan, mutta eivät sellaisia kuppikakkuja....
En epäile lainkaan, etteivät tulisi syötyä, mutta että harmittaahan se...

Mukavaa jatkoa!

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Valohoitoa...

Syksyn pimeät illat ja myrskyisät tuulet ovat saapuneet! Nyt kuulkaa valoja kehiin! Sytytelkää tuikut ja kynttilät iltojen iloksi, vetäkää villasukat jalkaan, nauttikaa kupillinen kuumaa ja kuunnelkaa, kuinka tuuli vinkuu ja sade ropisee...

Viikon jatkoja!

maanantai 21. lokakuuta 2013

Kotimaista kulttuuria...

Kävimme katsomassa kotimaisen elokuvan Leijonasydän. Se oli koskettava tarina suomalaisessa pikkukaupungissa kytevästä rasismista. Elokuvassa oli rankkojakin kohtauksia, mutta jotenkin se oli mielestäni tehty "inhimillisin" keinoin.
Parasta elokuvassa mahtavien näyttelijöiden lisäksi oli se, että siinä oli hyvä loppu! Vaikka lopussa oli suruakin, oli päähenkilö Teppo kuitenkin päässyt häntä rajussa otteessaan kiinnipitävästä kaveriporukasta ja sen aatteista irti! 
Tiesin, että Jenni Vartiaisen kappale Sivullinen on elokuvasta, mutta se tulee vasta lopputekstien pyöriessä, joten se pitää erikseen jäädä kuuntelemaan. Kannattaa kuunnella...

                                                Käykääpä katsastamassa!

perjantai 18. lokakuuta 2013

Kaalipataa ja Pavlovaa...




Olen jo jonkin aikaa aikonut kokeilla Pavlovan tekemistä. Tuo kuuluisa marenkikakku on nyt ollut niin tapetilla useassakin ruokaohjelmassa. Marengin teko sinänsä jännitti, mutta sain huomata, että se oli turhaa! Tämähän on helppo leivonnainen. Jouluksi voi kokeilla Pipari-rahkaversiota.
Ensin siis paistoin marenkipohjan pellillä. Sen jäähdyttyä laitoin suklaakermasta, vadelmista ja vaniljarahkasta tehdyn täytteen siihen päälle. Vielä muutama kokonainen vadelma koristeeksi ja unelma oli valmis! Mmmm... oikeesti HYVÄÄ!
Marenkipohjan paistettuani tein vielä kaalipadan, joka on oma versioni. Tämä on ns. lapsiystävällinen kaaliruoka. Nimittäin siitä syystä, että siihen tulee tomaattimurskaa ja juustoraastetta, jotka antavat oman säväyksensä ja vievät jossain määrin kaalin makua pois. Sitä siis syö myös meidän nuoriso, joka muuten on "pitkin hampain" jo pelkästä kaalin tuoksusta huoneessa.
Kaiken tehtyäni sain kaksi ystävääni vieraakseni ja he saivat toimia koemaistajina. Hyvin maistui! Kaalipadan jälkeen keitimme Pavlova-kahvit ja Mmm... kylläpä vei kielen mennessään! 
                                                            Makoisaa viikonloppua!

tiistai 15. lokakuuta 2013

Syysillan terapiaa...


Olen kerännyt peltisiä rasioita, pääasiassa sikarilaatikoita. Ajattellin, että niille varmasti löytyisi jossain vaiheessa jokin "hyötykäyttö". No, nyt rupesin illansuussa väkertämään ; Otin esille decoupase-lakan ja siveltimen ja sitten printtasin tietokoneelta vanhanaikaisia tytön kuvia, sekä muutamia englanninkielisiä lauseita.
Kuva rasian kanteen, teksti siihen ja kaunis rusetti nauhasta tai narusta ympärille ja tulipa kivoja!
Näitäpä voi antaa vaikka ystäville, tai jos en raaski antaa, niin ripottelenpa niitä hyllyjen päälle ja pöydälle yms.yms...(ns. sisustuselementiksi, kuten tiedätte)
Ja voihan niihin laittaa vaikka pienen lahjan jollekin... Hmmm. Tällaista tällä kertaa!


Värikästä viikkoa!

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Syksy saapui...


Nyt vasta on ollut sellaisia perinteisiä syyskelejä ainakin täällä meillä päin. Onneksi on kuitenkin lämmintä. Tänään juuri totesin töissä, että huomaa, että on lokakuu... Mrr...
Oikeat koirankelit alkaneet ja nyt kaipaa sitä lämpöä ja tunnelmaa. Kynttilät palamaan ja tuikut tuikkimaan!
Sain lahjaksi taas kauniita lyhtyjä. Niiden lämpimässä hehkussa on kotoisaa viettää syysiltoja. Kyllä läheiset tietävät, mistä tykkään...

Sytytelkäähän lämpimiä liekkejä!

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Miltä nyt tuntuu...

                                                         Aivan mahtava päivä takana! 
Ystävät ja läheiset kävivät luonani ja sain nähdä joitakin sukulaisia pitkän tauon jälkeen. Päivällä tuli osa porukkaa kakkukahville ja illemmalla saapuivat ystävät ja serkut.
Kahvipöytäni komistuksena oli tyttäreni tekemä  aivan mielettömän kaunis , valkoinen kakku! Sisällä  kakussa oli sitruunakreemiä sekä vadelmaa. Mmmm.. Kyllä oli hyvää!
Ilta kului niin sutjakkaasti, ettei huomannutkaan, kun kello oli jo kaksi yöllä. Aamutunneille siis mentiin ja "vanhakin" jaksoi! Tosi mukavaa. Näitä kelpaa muistella.
Saatte ihastella valtavaa kukkaloistoani, ne kun oli aivan pakko ikuistaa!


Rentoa viikkoa, sisaret!

lauantai 5. lokakuuta 2013

5.10.1963


          Tasan 50 vuotta on siitä, kun synnyin. Ja tähän on tultu. 
Aikuisen naisen taivalta voi nyt kelata ja muistella, vaikka tuntuu, että aika on vierähtänyt silmän räpäyksessä! Kanssasisarien kanssa riittää ajatusten vaihtoa aiheesta jos toisestakin. 
Naisena, äitinä ja nyt isoäitinäkin olemisen rikkaudesta, elämän iloista ja suruistakin on paljon puhuttavaa. Kokemuksia on karttunut ja tuntuu, että täysillä mennään!
Nostan tänään maljan ystävien kanssa ja toivon, että elämä suo edelleen  tielleni onnenpisaroita ja kultaisia hetkiä rakkaiden ja ystävien kanssa. Niitä sitten muistelen vanhana Mammana...
                                                   " Vanha, vanha sydämeni..."
                                                              Iloista viikonloppua!

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Kermakakku kylppärissä...


Vanhassa kerrostalossa, jossa asumme on kylpyhuoneen väritys aivan hirveä. Siksi sitä täytyy yrittää kaikin mahdollisin keinoin piristää ja kaunistaa.  Kaakelit ovat sinapinkeltaiset, joista nyt tulee vatsanväänteitä jo pelkästä vilkaisusta - saati, että joskus joutuu istumaan siellä hieman pidempäänkin!
No, olen jo aiemmin kertonut, kuinka uudistin kromimaalilla naulakot ja muutamia pikkuesineitä. Nyt löysin HM:n home-mallistosta todella kauniin valkoisen suihkuverhon, jossa on röyhelökerroksia päälle ommeltuna. Se oli saatava! 
Sitten sain idean ommella vanhasta suihkuverhosta lavuaarin ympärille verhon. Tuo ruma putki, joka on lavuaarin alla jää kivasti piiloon.
Alku tuon lavuaariverhon ompelussa oli niin hankalaa, että jätin työn jo kerran nurkkaan ja meinasin luovuttaa. Minun ompelukoneeni nimittäin on niin "rimpula" ja heppoinen, ettei se kulkenut paininjalan alla mihinkään. Toiseksi, neula ei jättänyt pistoa lainkaan, vaan ommeltuani kieli keskellä suuta ja vekkejä tasaisin välein taitellen, huomasi, ettei tikkiä ollut tullut lainkaan. Mrrr...
No, nyt sitten sunnuntai-aamupäivällä oli sopiva hetki kokeilla uudelleen. Mietin, millä tukevoittaisin ommeltavaa kohtaa, ja kekkasin! Ompelin kapean pitsinauhan siihen yläreunaan, ja sain laskokset hienosti tehtyä. Helmaan ompelin ohuen pitsikaitaleen antamaan ylellistä ilmettä ja siitähän tuli nätti.
Löysin kaupasta sellaista tarranauhaa, jossa on teippi toisella puolella ja sillä onnistuin virittämään verhon paikoilleen! Muutama uusi käsipyyhe ja päivitys on valmis!

Röyhelöistä viikkoa ja pitsiunelmia kaikille!

tiistai 24. syyskuuta 2013

Valon pisaroita...

Innostuin ripustelemaan valosarjoja kotiin muuallekin tehtyäni nuo kukkavalot!
Laitoin eteisen valkoiseen risukranssiin suuret led-timantit. Olohuoneen hyllylle, kaiken krääsän joukkoon asettelin kirkkaan valosarjan, joka on mielestäni tosi kiva ja antaa ihan uuden ilmeen hyllyn tavaroille, lintuhäkeille sekä enkelille, joka tuolilla istuu...
Valkoiset ruusun oksat lamppuineen ovat koristaneet jo pari vuotta olohuonettamme ja sopivat kaikkiin vuodenaikoihin. 
Oikeasti nuo pikkuvalot tuovat ihan erilaista valoa huoneeseen ja antavat lämpimän ilmeen. Muutenkin olen sitä mieltä, että monet pienet valonlähteet luovat kodikkaan tunnelman. Siksi meilläkin on pöytä-, seinä-,ja kohdevalaisimia mitä erilaisimmissa paikoissa!

Valoa iltoihin! 

torstai 19. syyskuuta 2013

Valokukkasia pimeisiin iltoihin...


Kokeilin eräässä lehdessä ollutta ideaa tehdä valosarjaan paperista kukkia. Noita valosarjoja näkyy nyt paljon sisustuslehdissä ja niitä voi poltella, vaikkei joulu olekaan!
Ostin paperisia muffinssivuokia, jotka avasin vekeistään ympyröiksi. Sen jälkeen piirsin kukan terälehdet ja leikkasin. Sitten asettelin monta kukkaa päällekkäin, jonka jölkeen pieni viilto keskelle ja led-valosarjan lamppu siitä viillosta läpi.

Laitoin lamppuni lattialla olevaan suurelle tarjottimelle, jossa minulla on valkoiseksi maalaamiani kiviä. Niiden lomassa valokukkaset ovat aika ihania!
Toki kukkia voi tehdä värikkäistä ja kuviollisista paperivuokista, mutta minulle tuo valkoinen...
Niin ja led-valot eivät kuumene, joten turvallisuustekijäkin täyttyy!
Valoisaa viikonloppua!

tiistai 17. syyskuuta 2013

Tuunausta syysiltana...


Sain ystävältä rikki menneen kivienkelin. Hänellä oli  tallessa nuo särkyneet siipien palaset. Otin ilolla enkelin vastaan ja liimasin palat pikaliimalla. Kun se oli täysin kuiva, töpöttelin enkelin pariin kertaan valkoisella maalilla ja siitähän tuli lähes uuden veroinen! Taitaa löytää paikkansa parvekkeelta, kunhan ehdin siellä hieman rymsteerata!
Kirpparilta löysin muutamalla eurolla ihastuttavan vanhan lasitarjottimen. Siinä oli lasiin painettu tuollainen pitsikuvio. Ruskeat rottinkikehykset maalasin valkoiseksi ja voi, että sain siitä kivan taulun keittiön seinälle! Hauskoja iltapuuhia!

torstai 12. syyskuuta 2013

Pikaprojektilla kaunista...


Ostin taannoin tuollaiset vanhat kakkupihdit kirpparilta. Ihastuin niihin kun olivat jotenkin niin sirot muotoilultaan. Sitten sain ystävältä vanhat ruostuneet ruokailuvälineet ja niitä olen nyt keittiönpöydällä katsellut ja ihmetellyt, mihin ne sijoittaisin, jotta olisivat näkösällä.
Ahaa!  Kuin salama, se iski! Minulla on ollut keittiön seinällä kaksi valkoista lasipintaista taulua, joissa on jotkut kukka-aiheet. Ja nyt sen keksin, laitan nuo kauniit vanhat aterimet tauluihin, -hieman pitsiä ja voi, kuinka kauniit!  Olipa se pieni, mutta taas niin iso juttu!

Mukavaa viikonloppua! 

lauantai 7. syyskuuta 2013

Ihanaa elämää...


Työyhteisössämme alkoi pitkäkestoinen koulutus, jossa käsitellään omaa persoonaa ja sen muokkautumista ajan saatossa, sekä sitä, kuinka se vaikuttaa siihen millaisia olemme ihmisinä, työntekijöinä, vanhempina ja työtovereina. 
Ensimmäinen lauantaikoulutuspäivä on takana ja mieli on erittäin positiivinen! Aihe herätti paljon keskustelua, jonka lomassa tuli tuntemaan työyhteisön jäseniä hieman paremmin. 
Suhtautuminen ihmisiin ja sen kouliminen ei aina ole helppoa, mutta se on kuitenkin hyvä asettaa  tavoitteeksi. 
Jotenkin itselleni jäi tosi hyvä olo ja mieli oli jo ikäänkuin avoimempi kaikelle uudelle ja antennit vastaanottoasennossa! Täytyy vain oppia pitämään tämä vire! Wau!
Tyttäreni tutustutti minut tähän kappaleeseen, joka nyt jo soi monella radiokanavalla. Sen rytmi on tarttuva ja vie mennessään, mutta erityisesti laulun sanat kolahtivat! Upea sanoitus, joka kuvaa hyvin tätä elämän menoa.
Koskapa sitä ihminen on tarpeeksi vanha ja viisas ja millä se oikeasti aina mitataan? Etsimistähän tämä on kaiken aikaa ja löytämistä myös! Siksi kai niin upeaa! 

Jatketaan uteliaina tätä elämän löytöretkeilyä!

torstai 5. syyskuuta 2013

Monta hyppysellistä...


Tein tässä taannoin hauskan kirpparilöydön! Ostin nimittäin maustetelineen, jossa on kuusi lasiputkiloa tuollaisessa hyvinkin rosoisessa peltitelineessä. Jokaisessa putkessa on kauniisti painettu teksti, joka kertoo mitä maustetta missäkin on.
 Minusta se oli hauska lisä keittiön kattaukseen! Ja lisäksi ne ovat helposti otettavissa ja käytettävissä, kun tarvitsee hyppysellisen, jos toisenkin...

Viikonloppuja kaikille!

maanantai 2. syyskuuta 2013

Lentäviä lauseita ja muita totuuksia...


Ai, että olen ihastunut noihin sisustustarroihin, ja nimenomaan teksti sellaisiin! Tutkailin netissä melko kauan ja tulin siihen tulokseen, että "haitaria" löytyy! Sekä hinnoissa, että toimitusajoissa. 
Aikani tutkailtuani, löysin yrityksen, jonka nimi jo viehätti, -Vaniljakoti. He mainostavat nopeata toimitusta ja sieltä löytyy hyvä valikoima valmiita tekstejä, sekä mahdollisuus tarraan omalla tekstillä. Toki oli muitakin firmoja, joissa tuo oman tekstin mahdollisuus on, mutta hinta nousee lyhyessäkin lauseessa huimaksi!
Tasan 5 päivää tilauksesta ja tuote putkahti iloisesti postiluukusta. Tilasin omalla tekstillä espanjankielisen lauseen Mi Casa es su Casa (kotini on sinunkin kotisi) ja valmiin tekstin Life is special. Olen tosi tyytyväinen. Tekstit ovat kauniit ja toinen on jo paikoillaan eteisen seinässä. 
Minulla oli heti paikka valmiina tuolle lauseelle, joka nyt hauskasti toivottaa tulijat kotiimme.
Hauskaa leikittelyä, joka tuo mukavan lisän sisustukseen.

Mainiota viikkoa, sisaret! 

torstai 29. elokuuta 2013

Parvekkeen toinen kattaus...


Kesäkukkaset alkoivat olla jo ns.parhaat päivänsä nähneet, enkä enää jaksanut niitä lannoittaa, joten heitin ne pois. Ensin ajattelin, etten laita mitään kukkia, mutta kun intiaanikesää riittää aina vaan, tulin toisiin aatoksiin. 
Ostin muratit ja hopealankaa amppeleihin. Amppelit näyttivät ok:lle, mutta jäin kaipaamaan jotain lisää... Eilen sitten käväisin kukkakaupassa ja ostin muutaman oksan harsokukkaa ja tuollaista pitsin näköistä nauhaa. Tökkäsin kukintoja hopealangan seuraksi ja solmin suuret rusetit amppeleiden kylkeen ja niin! Nyt näyttää hyvältä. Nyt minulla on taas kukkaloistoa kerrakseen ja olohuoneen pöydällä kukkii ystävän tuoma, kaunis hortensia. 


                                                                 Rentoa viikonloppua!

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Ihanat naiset yhdessä...


Kutsuin muutamia ystäviäni istumaan iltaa kanssani. Ajattelin tutustuttaa muutamat toisilleen tuntemattomat naiset keskenään. Meitä oli neljä naista ja tiesin, että meillä kaikilla on paljon yhteistä. Kaikki pitävät sisustamisesta, jokainen tuunailee juttuja kotonaan ja kaiken lisäksi kaikki olemme,-  kuinka sen nyt sanoisi;  ei ihan mitään tuppisuita!
Aloitimme kuohuviinillä ja juttua piisasi jo alkuhetkistä alkaen. Sitten juotiin kahvit pienten suklaisten herkkujen kera ja myöhemmin nautiskeltiin juustoja ja viiniä. Mmmm...
Moneen kertaan todettiin, kuinka maailma on pieni, ja joku tunsi aina jonkun tutun jne. Kaikilla oli kuitenkin yhteisiä tuttuja, vaikka yksi on lähtöisin Kemistä, muut Loimaalta, Inkoosta ja itse olen Jyväskylästä lähtöisin.
Ja sitä naurun remakkaa! Olipa oikeasti ihanaa nauraa pitkästä aikaa niin, että palleassa tuntuu vieläkin! Kaikki olivat tyytyväisiä ja todettiin, että tällä porukalla pitää kokoontua uudelleen! Tällaiset illanvietotkin ovat jääneet, eikä vain tule pyydettyä ihmisiä kylään siinä määrin kuin joskus aiemmin. Pitääpä elvyttää tätä tapaa jälleen.
 Naisten juttuja parhaimmillaan. Näillä nauruilla ja ilon kyynelillä sitä porskutetaan taas kummasti.

Viihtyisää viikkoa!

perjantai 23. elokuuta 2013

Enkeleitä ja muita...

Nostin piirongin laatikossa säilössä olleet kipsitaulut Tv-tason päälle. Laitoin vanhan rukousnauhan tuon "kädet"-taulun laidalle roikkumaan. Sillä tuli uutta ilmettä tuttuun tauluun ja jotenkin Madonna-taulun kanssa taas näyttävät hyvältä. Myös Pupu-neiti pääsi pitkästä aikaa nojatuoliin istumaan, tällä kertaa  puun alle. 
Sitä on kuin pienet lapset, taas kerran! Kun laittaa tavaroita "piiloon" vähäksi aikaa, niin ne tuntuvat taas uusilta ja niitä on kiva katsella. Toki on erittäin mukavaa tehdä myös uusia "hankintoja" ja ihmetellä, kuinka on voinut tulla toimeen ilman jotakin löytämäänsä esinettä aiemmin!! Hih!
Juu, nämä ovat niitä naisväen juttuja! Miesten ymmärrys ei niihin riitä!

Viikonloppuja kaikille!



sunnuntai 18. elokuuta 2013

Ikäkysymyskö......


Näin kun yksi ikävuosien tuoma rajapyykki alkaa olla saavutettu, sitä huomaa pohtivansa välillä melko syvällisiäkin asioita. Esimerkiksi ikää ylipäätään. 
Kun oltiin alta kahdenkymmenen, muistan, että kaikki sukulaiset ,joiden 50-vuiotisjuhlissa käytiin olivat suorastaan ikäloppuja! Lahjaksi annettiin hyvin usein keinutuoli, joka oli jo melko selvä symboli omistajalleen. Monta kertaa ajatteli, että onneksi tuohon on vielä ikuisuus! 

Pohdiskeltiin rakkaan ystävän kanssa tässä, naisena olemista ja sitä, mihin on tultu. Kun aamulla ennen töihin lähtöä tekee rutiinilla arkimeikin, niinkuin on tehnyt tähänkin asti viimeiset kolmekymmentä vuotta, huomaakin yhtäkkiä, kuinka silmälasit vetävät huuruun ja tuskahikeä saa pyyhkiä hien kiillottamilta kasvoilta. Tai, kuinka miesväki istuu takit päällä auton etupenkillä, kun ajellaan paikallisia nähtävyyksiä katsomassa ja meikämammat availevat ikkunoita takapenkillä, kun aalto pyyhkii yli, niin että kohisee! No, se on ohimenevää ja ainakin vielä aiheuttaa pelkkää hilpeyttä sekä itsessämme, että lähipiirissä!
Todettiin, kuinka erilaista on nyt lähteä kyläilemään, kun ei tarvitse huolehtia, kuin itsestään. Vaikka monenlaisia reissuja on tullut tehtyä lastenkin kanssa. Autot pakattiin täyteen ja menoksi. Eikä tuntunut yhtään työläältä! Aikansa kutakin!
Rikasta aikaa oikeasti tämäkin! Omia juttuja, ihan pieniäkin.  Perhe, rakkaat ystävät ja terveys, eipä muuta voi toivoa!


                                              Nauttikaa viikosta vaikka näin...                             


torstai 15. elokuuta 2013

Uutta ilmettä hyllyille...




Olen tosiaan rakennellut erilaisia asetelmia vähän sinne sun tänne viime aikoina. Olohuoneen seinälle, kahdelle hyllylle virittelin erikokoisia lintuhäkkejä, joihin tein sisälle tuollaiset vanhatavat kortit tytön kuvalla. Häkkien kaveriksi laitoin vanhoja kirjoja, samanhenkisen pikkutuolin, muutaman enkelin ja kauniit puiset rasiat. Sitten vain muutamia rusetteja, nuottipapereita, vanhat avaimet ja hieman pitsiä sinne,  tänne! 
Ylähyllyn taakse seinää vasten laitoin ystävältäni saadun kehikon, jossa on kuusi ruutua. Se antaa mukavan ilmeen taustalle. Kiinnitin keskelle vanhan kranssin, joka oli uudella paikallaan taas ihan tuoreen näköinen! 
 Ensin tavaraa oli tosi paljon, mutta tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, ettei se ollutkaan kotoisan näköistä! Siitä karsimalla löytyi tämä asetelma, ja se saa nyt olla näin jonkin aikaa...



Oikein nautinnollista viikonloppua!


maanantai 12. elokuuta 2013

Kauniisti kahvipöydässä...


Kuten olette jo huomanneet, niin erilaisia kyhäelmiä syntyy meillä tuon tuostakin! Keittiön ruokapöytään, sen toiseen päätyyn tein pienen, hauskan asetelman. Laitoin peilialustalle vanhat kristalliset sokerikon ja kermakon, jotka on aikoinaan kihlajaislahjaksi saatu. Harvoin ovat käytössä olleet pienen kokonsa vuoksi, mutta nyt  löytyi niillekin käyttöä. Samalle alustalle laitoin kirpparilta ostamani servettitelineen, pitsirusetin ja onpa jotenkin ihastuttavan näköinen!
Olohuoneen tv-tasolle laitoin vanhat avaimet pitsinauhalla 'hopeiseen' kulhoon, ja on siinä pikkuisella balleriinalla ihmettelemistä!  Voi että, tämä on hauskaa! 
Kokeilkaapa! 
Leppoisaa viikkoa!

perjantai 9. elokuuta 2013

Seinään kirjoitettua ja vähän muutakin...



Löysin kivat H-O-M-E--kirjaimet eräästä puutarhasta, jossa myytiin myös tuollaista pientä sisustustavaraa. Ainut huono puoli niissä oli niiden keltainen väri. Mutta värihän ei tunnetusti ole mikään ongelma meikä-mammalle!
Maalasin ne siis valkoisiksi ja tuunasin hieman vanhan näköisiksi. Sitten ripustin kirjaimet yksi kerrallaan ohuella pitsinauhalla seinälle. Ja tulihan aika hauskat!
Ystäväni loihti ihastuttavan asetelman "hopea"-tarjottimelle olohuoneen kaapin päälle ja voi, että on kaunis ja uusi ilme!
Asetelmia syntyy nyt vähän sinne ja tänne. Mopo kulkee aika kovaa tällä hetkellä, mutta kivaa on!

Oikein rentoa viikonloppua kaikille!

maanantai 5. elokuuta 2013

On siinä purkkia ja purnukkaa...


Selaillessani tuota J d'A L-lehteä on päässäni pyörinyt monta ideaa ja ajatus kulkee välillä taas liiankin vauhdikkaasti. Välillä mietin jo, että otan pienen vihkon taskuuni, jotta saan kirjattua kaikki ideat muistiin, ettei yksikään unohtuisi!  Apua!!!!
Oikeasti, olen niin koukussa tuohon feminiiniseen,  romanttiseen tyyliin. Juuri niin, nyt sille löytyi oikea termi; feminiininen, ainakin tuossa lehdessä puhutaan sillä nimellä.
Tähän asti olen pitäytynyt jokseenkin selkeässä ja yksinkertaisessa tyylissä kotini suhteen, mutta nyt kuppi keikahtanut niin päälaelleen, että ajatus kulkee jos jonkinlaisissa rykelmissä ja asetelmissa, joihin kuuluu kaikkea pientä ja vähän suurempaakin, pitsiä, kukkia, kuvia ja rusetteja...
 No,niin! Keittiön ikkunalaudalle asettelin vanhat kannelliset lasipurkit. Niihin laitoin tuikkuja,  vanhoja tummuneita hopealusikoita ja yhdessä on purukumit! Uudistuneen ilmeen purkit saivat vanhanaikaisista tytön-kuvista, jotka printtasin seepian sävyisenä. Kuvat laitoin purkkien sisään reunaa vasten ja ympärille solmin ohuet pitsinauhat rusetille. Purkkien alla ikkunalaudalla on vanhasta repaleisesta tyynyliinasta irtileikattu kaunis virkattu pitsi, jonka reunat huolittelin ja nyt se sopii kuin nakutettu! Vai, mitä?

Feminiinisiä ajatuksia ja hempeää viikkoa!