maanantai 29. heinäkuuta 2013

Meissä jokaisessa asuu pieni puutarhuri...


Pääsin osallistumaan ystäväni loppukesän kukkaistutusten laittoon! Teimme treffit paikalliselle puutarhalle ja siellä sitten mietiskelimme, millaisia kukkia ja mihin niitä laitettaisiin. Ystävälläni oli jo värimaailma valmiiksi visioituna ja nyt tarvitsi vain löytää oikeat kasvit noista vaaleanpuna-valkoisista väreistä.
Asiantuntevan henkilökunnan opastuksella löysimme pelargoinioita, verenpisaroita, ruusupegonioita, dahlioita ja kukonharjoja, sekä muutama lobelia ja muratti täytekasveiksi. Odotin innolla pääsyä pihamaalle ja istutusten kimppuun. Minulla kuin ei tuota omaa pihamaata ole, niin on tosi ihanaa päästä vähän kuopsuttelemaan ja "mallailemaan" kukkamaalle.
Ystäväni on vasta keväällä muuttanut miehensä kanssa tuohon taloon. Taloon on tehty suuri remontti, jonka ystäväni on pääosin tehnyt itse. Nyt oli hänellekin mieluista vaihtelua remonttihommiin, kun sai työntää kätensä multaan...
Vanha kukkapenkki, joka on tosi aurinkoisella paikalla, eikä siinä oikein mikään menesty, sai vanhasta pajukarahkasta hauskan somisteen, jonka ympärille sommittelimme istutuksen. Muutama ruostunut myrskylyhty, jotka löytyivät varastosta, puinen ämpäri ja pikkulapio viritettiin myös asetelmaan, niin ja tietysti kukkaset. Wautsi, että tuli hauska!
Talon etuseinustalle kyhäsimme kauniiseen kerrostelineeseen verenpisarat ja dahliat, sekä viereen ruusupegoniat, sekä pari mustaa talolyhtyä, jotka myös olivat varastossa. Niihin löytyi myös väreihin sopivat kynttilät, joten tulos oli harmoninen ja kaunis. Kannoimme myös ihastuttavan rautakalustesetin samaiselle seinustalle. Mikäs siinä on vaikka aamukahvit nautiskella!
Talon takapäätyihin ystäväni halusi korkeisiin ruukkuihin valkeat dahliat, muratti- ja lobelia-reunuksin, ja kyllä olivatkin kauniit! 
Voi, kuinka päivä meni taas kuin siivillä ja oli hauskaa tehdä kaunista yhdessä ystävän kanssa, joka tuntui olevan tyytyväinen aikaansaannoksiimme! 


perjantai 26. heinäkuuta 2013

Aurinkoa ja vanhoja pitsejä...



Kiertelin ystävän kanssa  päivän paikallisia kirppareita ja olipa joukossa yksi sisustusnavettakin. Päivä kului mukavasti ja saaatiin "hypistellä" tavaroita oikein sydämemme kyllyydestä!
Paljon ei käsiin tarttunut noista monista paikoista, mutta yksi pitsiliina sentään. 
 Ajatuksia tuunaamiseta ja muusta näpertelystä vaihdettiin kovasti. Mukavia ideoita jäi alitajuntaan muhimaan ja odottelemaan toteutumistaan...
Tekaisin kotiin tultuani katkarapupastan ja laitoin siihen tuoretta basilikaa, joka muuten toimii ihan viherkasvina keittiössä ja antaa herkullisen tuoksun!
Vaikkei ostoksia tullutkaan tehtyä, niin olotila oli kyllä päivän päätteeksi tosi hyvä ja virtaa tuntui riittävän vaikka muillekin jaettavaksi. Hmm... Sellaisia ne ovat ; Hyvät Ystävät!- Ihmisiä, joilta saat huomaamattasi niin paljon, että huomaat hymyileväsi itseksesi vaikka kuinka pitkään!

Tänään menin aamulla toisen ystävän luo croissanttien kanssa aamukahville. Hän oli rymsteerannut jo aamu-kuudesta lähtien ja touhunnut yksikseen. No, kahvit juotiin ja ajatuksia jaettiin ja siinä sitten kieputeltiin huonekaluja vielä muutamaan kertaan, "töpöteltiin" valkoiseksi yksi pieni puuhevonen. Välillä syötiin herkullista kaalilaatikkoa ja homma jatkui... 
Hiki virtasi ja nauru raikui! Oli todella mukavaa touhuta samanhenkisen ihmisen kanssa. 
Kun ajelin kotiin, poikkesin "pitsikaupassa"ja kotiin päästyäni minulla oli niin kova täpinä päällä, että imuri lauloi jonkin aikaa, sain lattiat pestyä ja koko ajan odotin, että pääsen solmimaan rusetteja uusistä nauhoista! Voi, että oli virtaa! 
 Laitoin vanhoja pitsilakanoita ja -tyynyliinoja makuuhuoneeseen tuollaiseen koriin, paperinarusta rusetti ympärille ja ai, kun on kiva!  
Toisilla ihmisillä on sellainen vaikutus meihin, että heiltä saa energiaa, jolla pötkii vaikka kuinka pitkälle. He ovat niitä helmiä...

Kerätään hei ympärillemme niitä ihmisiä, jotka antavat meille positiivista energiaa ja annetaan sitä myös kanssakulkijoille! Aurinkoista viikonloppua!

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Kesäterveiset jazzaavasta kesäkaupungista...





Perinteinen Jazz-reissu Poriin on tehty ja taas yhtä elämystä rikkaampana jatketaan...
Tänä vuonna päätimme konserttipäiväksi perjantain. Esiintyjinä perjantaina olivat raikas nuori Olly Murs, tummaa bluesia tunteella tulkitseva John Legend, sekä soul-konkari Bobby Womack. 
 Katsojia Kirjurinluoto-Areenalla oli perjantaina n. 9200 henkeä. Ei siis mikään suuri määrä. Lauantaina paikka vetikin n. 19600 henkeä paikalle.
Täytyy todeta, että perjantain konsertin esiintymisjärjestys olisi saanut olla päinvastainen. Olly Murs sai yleisön jammaamaan ja fiilistelemään toistuvista, rankoistakin sadekuuroista huolimatta. Mitä pidemmälle perjantai-ilta eteni, sitä laiskemmaksi tunnelma mielestämme meni. Raskas soul-musiikki ei oikein iskenyt loppuvaiheessa ainakaan meidän poppooseen. Sadekuurojen takia tuntu välillä, että konsertista nauttiminen menee jo suorittamisen puolelle. Sadeviittaa päälle-pois-päälle jne. 
Kaikenkaikkiaan jäi kuitenkin hyvä fiilis. Tunnelma picnik-eväineen oli yhtä hyvä kuin aiempina vuosinakin, vaikka välillä toivoi jo, ettei nyt enää sitä vettä...
Fiilistelkääpä positiivisen Olly Mursin mukana..






lauantai 20. heinäkuuta 2013

Kesäruokailua hyvässä seurassa...


Vietimme kesäisen lauantaipäivän ystäviemme luona. Olimme sopineet, että yhdessä käydään ruokaostoksilla ja kokataan, saunotaan ja istutaan iltaa.
No, homma hoitui hienosti. Aamupäivällä kävimme ruokaostoksilla; perunoita, kasviksia, naudan ulkofilettä, naudan maksaa, savukalaa,halloumi-juustoa, muutamia kastikkeita, mansikoita, kermaa ja mascarponea. Juomakaupassa käytiin tietysti myös; metsämansikkakuohuviiniä, puna- ja valkoviiniä, sekä saunaolutta.
Ystävillämme on ihana talo, jossa on suuri piha. Mieheni vastuulla oli grillaus. Me naiset teimme kasvisnyytit ja jälkiruuan, sekä hoidimme kattauksen. Talon isäntä hoiti saunan lämmityksen.
Katoimme kauniisti ulos, valkoisen pitsiliinan peittämälle ruokapöydälle ja tunnelma kohosi sitä mukaa, kun nälkä alkoi vatsassa kurnia. Saunapuhtoisina istuimme viimein ruokapöytään ja nautimme mahtavasta ruuasta. Mmm...
Grillattu maksa oli meille uusi tuttavuus, mutta aiemmin olimme asiasta puhuneet ja ystävämme kehuivat sitä, joten maksan ystävinä olimme innokkaita kokeilemaan. Ja olihan se hyvää! Naudan ulkofileestä mieheni leikkasi pihvit ja grillissä kuumeni mukavasti myös halloumi. Kasvisnyytit sisälsivät myös naurista, joka oli aivan taivaallista hyvin hautuneena. Kaiken päälle jälkiruuaksi mascarpone-mansikoita. 
Aivan mahtava päivä ja vatsa muistaa vielä pitkään tuon nautinnon!
Kokeilkaapa! Sitä pihapöytäkin muuttuu kummasti ja ateria saa heti juhlallisemman säväyksen, kun kattaakin juhlallisesti, vaikka ollaankin ulkona!
Nautiskelkaa!

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Lomapäivä kukkien loisteessa...


Keitin aamulla ison mukillisen kahvia, otin kameran ja menin kerrostalomme pihalle, "omaan puutarhaan". Istuin keinussa ja ihastelin kauniita dahlioita, jotka kukkivat kauneimmillaan. Mahtavat miljoonakellot eri väreissä vangitsevat katseen jo kaukaa! Oli pakko tallentaa tämä kukkaloisto, jotta on taas mitä muistella, kun pakkanen paukkuu.
Käynti pihamme grillitasanteelle, menee kauniin vihreän "kukkaportin kautta, joka on nyt tuuheimmillaan. Siinä istuessani ajattelin, ettei monellakaan kerrostaloasukkaalla ole mahdollisuutta tällaiseen"ylellisyyteen". Kyllä on kaunista!
Istuin siinä tovin, nautiskellen kahviani ja sain pikkuhiljaa seuraa. Talomme "ikäneidot" tulivat vuorotellen rupattamaan kanssani ja ihailemaan kukkivia kukkia. On mukava vaihtaa silloin tällöin vanhojen ihmisten kanssa kuulumisia ja kuunnella heidän juttujaan. 
Eräs mummo kysäisi kesken kaiken minulta, että : "No, missäs lapsukaiset on?" Häkellyin hieman kysymyksestä ja sitten vastasin, että maailmallahan nuo! Paitsi nuorimmainen nukkuu vielä kotona, mutta on jo 17-vuotias hänkin, eikä liioin äidin kanssa enää "pyöri". Voi, mahdoton totesi nainen ja päivitteli, kuinka aika menee. Niinpä! Leppoisaa!
Iltapäivän vietimme tyttären kanssa rupatellen. Syötiin yhdessä ja haettiin mansikoita. Tyttäreni teki ihanan mansikka-marenkikakun. Mmmm...
Makoisaa viikon jatkoa!

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Mahtava löytö...




Ollessani taannoin vierailulla työtoverini ja ystäväni mökillä, kerroin tehneeni aivan mielettömän löydön !( ainakin omasta mielestäni)
No, siinä tosiaan pihamaalla jutellessamme, osuivat silmäni siellä naapurin puolella romukasassa lepääviin vanhoihin tikapuihin! Taisin siinä lausua ääneen, että onpa ihanat vanhat tikkaat! No, siitä ystäväni mies kysäisi heti, että haluanko ne? Sanoin, että jos ovat ehjät ja pysyvät kasassa, niin haluaisin. Herrasmiehenä hän ampaisi samantien naapurin puolelle ja sai kuin saikin kasan päältä tikkaat meidän tarkasteltavaksemme. Ja, tosiaankin, ne olivat ehjät! Tosi rähjäiset, mutta ehjät ja eikun autoon sovittamaan!
Pienien mittausten ja asettelun jälkeen portaat olivat pienessä autossani odottamassa matkaansa uuteen kotiin. Wautsi, vau! Kiitin pariskuntaa ja totesin, että kyllä minua taas kotona "kehutaan", kun olen löytänyt kotiin tuomista!
Olin niin onnellinen körötellessäni kotia kohti ja sormet syyhysivät päästä hommiin. Putsasin ja rapsutin teräshrjalla tikkaat puhtaiksi ja sitten maalasin ne valkeiksi. Ai, että ovat nätit! Tikapuut löysivät paikkansa nyt makuuhuoneestamme, vaan kuka tietää, vaikka koristaisivat olohuonettamme jossain vaiheessa! 
Pitäkäähän silmänne auki, niin moni aarre odottaa löytäjäänsä yllättävissäkin paikoissa!

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Sarjassamme kesäpäiviä ystävien seurassa jatkuu...


Vietin  iltapäivän kauniissa maalaismaisemassa ystäväni ja työtoverini mökillä. Hänellä on miehensä kanssa viehättävä paikka melko lähellä kaupunkiamme ja oli ilo päästä ihailemaan heidän tiluksiaan.
Tämän pariskunnan isäntä on taitava käsistään ja he ovatkin tehneet aikoinaan suuren työn ostamallaan paikalla, jotta se on saatu näin sieväksi mitä se on. Nytkin talon isäntä naputteli vierashuonetta kuntoon, ettei malttanut kunnolla kahvitaukoa pitää. Taitavaa kädentyötä on kyllä ilo katsella!
Kaunis piha oli monimuotoinen ja erittäin toimiva. Vanhoja rakennuksia kunnioittaen istutuksia oli tehty selkeästi ja romanttiset kukkalaatikot punamulta-mökin seinustoilla olivat piste ii:n päälle! Itse rakennettu joki vesilähteineen oli hauska yksityiskohta. Ystäväni mummolasta tuotu vanha pata kukkaistutuksineen sopi kuin nakutettu tähän ympäristöön. Aivan ihana paikka! 
Iltapäivä kului rattoisasti kahvikupin ääressä, mukavia töristen ja vähän ennenkuin olin aikeissa lähteä, tein mielenkiintoisen havainnon!
Ystäväni naapurin "saunan taakse" oli kerätty kaikenlaista romua. Paikka oli tyhjillään ja kuulemma ollut myytävänä jonkin aikaa. No, meikäläinenhän on tunnetusti kiinnostunut kaikenlaisesta "roinasta", enkä saanut nytkään katsettani tuosta rytökasasta irti! 
Tein uskomattoman löydön, jonka ystäväni mies urhoollisesti haki romujen keskeltä! 
...Ja taas minulla oli  jotain kotiin vietävää... mutta siitä sitten seuraavalla kerralla!

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Kesäpäivää ystävän luona...

Vietin aurinkoisen lomapäivän ystäväni luona ja sain luvan kuvata hänen kaunista puutarhaansa. Nappasinpa muutaman kuvan myös hänen huushollistaan ja kauniista sisustuksestaan valkoisen talon sisältäkin.
Piha kukoistaa runsaine perennoineen ja ihana solina suihkulähteestä rauhoittaa mukavasti, kun oleskellaan tässä puutarhassa. Mahtava kesäkeittiö on talon isännän rakentama, kuten ihana leikkimökki, pieni pihakeinu, sekä ihastuttava vanha tuulimylly, joka seisoo talon sivupihalla. Unohtamatta valkoista kasvihuonetta, joka muuttuu talviaikaan kauniiksi lyhtyhuoneeksi monine kynttilöineen ja lyhtyineen.
Taloon käydään somia portaita, joiden askelmilla on kukkaruukut ja valkeat kivet toivottamassa tervetuloa kulkijalle. Pihassa on myös huvimaja, joka on sisustettu kauniisti, valkoisella. 

Tarkoitukseni oli ottaa kuvia vain pihasta, mutta napsuttelin sitten sisältäkin. Näin pääsette kurkkaamaan talon hengettären ihastuttavaan puna-valkoiseen keittiöön, josta löytyy pieniä hauskoja yksityiskohtia...


Kaunista, vai mitä! Voitte uskoa, että tämän sielunsisaren kanssa kuulkaa ajatus sisutuksesta ja ideoista lentää joskus melko korkealla! Ihanaa viikon jatkoa!

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Mummolan tunnelmissa...


Kävin ystävän luona ja yhdessä tuumailimme, mitä kaikkea tavaraa voi sisustuksessa käyttää. Olemme molemmat koukussa tuohon  Jeanne d'Arc Living- lehteen, jossa tuunaillaan ja hyödynnetään jos jonkinlaisia esineitä ja tavaroita.
Lähinnä juttelimme pitseistä ja verhoista ja hän näytti minulle kauniit verhot, jotka olivat hänen kellarinsa kätköissä. Sanoin, että nuo pitää laittaa ehdottomasti ikkunaan. Hän heittikin ne pesukoneeseen ja aikoi laittaa ne sitten ikkunaan. Ystäväni oli ensin sitä mieltä, että pitsiverhot ovat liian romanttiset, mutta mielestäni juuri varsinkin kesällä voi leikitellä ja yhdistellä tyylejä rohkeammin!  Talvella ehtii taas yksinkertaistaa ja pelkistää, kun materiaalitkin paksuuntuvat.
No, kun tulin kotiin, pesin keittiön ikkunan, jota olen jo pitkään suunnitellut
Vaihdoin lasien välissä olevaan "puupokaan" rautalangasta joskus tekemäni sydämen ja otin käpykoristeen pois. Ikkuna pestyäni, kurkkasin makuuhuoneessa oleavaan kirstuuni, jossa on verhoja ja plarasin niitä läpi, kun pohjalta käteeni osui vanha makuuhuoneen pitsiverho. Tuollainen 80-luvun muotoon ommeltu rimpsuhässäkkä! Hmmm... Mitäs jos...
Heitin verhon koneeseen ja pikaohjelmalla läpi, märkänä ikkunaan ja Wau! Ihana pitsinen mummolatunnelma astui keittiöön tuon verhon myötä! Alareunaan jää aika matala rako, mutta ne päästävät valon niin kauniisti läpi, ettei haittaa, vaikka lähes koko ikkuna on pitsin vallassa. Ihanat!

Romanttista viikonloppua!