perjantai 27. kesäkuuta 2014

Nyt alkoi kesäloma...


Nyt alkaa kesäloma! Oikeasti tietenkin vasta maanantaina, mutta otan varaslähdön tähän tunnelmaan! 
Selkäkin on jo parempi ja totesin taas kerran, ettei parane jäädä makaamaan tai ei enää pääse ylös. Kaikenkaikkinen mukava olo ja aurinkokin on jo lämmittänyt ihan toisella tavalla kuin aiemmin. Odottakaahan vaan, kun maanantai koittaa...
Laitoin parvekkeen amppelit uuteen uskoon, kun orvokkini olivat jo parhaat päivänsä nähneet. Visio oli valkoisesta ja vaaleanpunaisesta, mutta kävikin niin, ettei puutarhalla ollut muita valkoisia amppelikukkia kuin pelargonia. Ostin siis sitä ja kaveriksi halusin Gypsophilaa, eli kotoisammin harsokukkaa. Ei kuitenkaan sitä valkoista, jota leikkokukkanakin saa, vaan hempeän vaaleanpunaista ihanaa, herkkää... Tuon kukan lempinimi on muuten puutarhurin mukaan Anita Hirvonen! Hih!
Muut kukat voivat suht hyvin, vaikkeivat ole valoa kovasti saaneetkaan. Amppelimansikka loistaa "viherkasvina", saa nähdä muuttuvatko mansikat punaisiksi lainkaan!
Keitin itselleni lomakahvit ja istuin parvekkeella nuuhkimassa kesää! HMMM...

Leikkasin orvokeista parhaimmat ja laitoin eteisen pöydälle kimppuna maljakkoon ja tulipa sievä! Ja mikä ihana tuoksu...

                         Hei, hyvää viikonloppua ja kesäfiilistä kaikille!

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Piristävät pionit...


Sain selkääni pahan noidannuolen ja jouduin jäämään sitä kotiin potemaan! Olipas tylsä ylläri näin kesäloman kynnyksellä! Tosiaan tuntui aamulla, etten pääse liikkeelle, kun sängystä nousin. No, eiköhän tuo, kun sain hyvät tropit lääkäriltä.
Piristystä "tönkkönä" olemiseen tuovat ihanat pionit ystävän pihapenkistä! Aivan mielettömän kauniita! Naapurikin ihmetteli ja koski oikein kädellään, kun luuli, että ovat tekokukkia!
                                 Kesämieltä kaikille!

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Niin taittui keskikesä...


Juhannusta vietettiin lähes poikkeuksetta melko koleissa sääolosuhteissa! Todella kova kylmä tuuli puhalsi ainakin meillä päin koko viikonlopun. Välillä tuli vettä ja välillä pilkahti aurinko ja antoi hieman toivoa paremmasta, mutta ei...
Olimme ystävien luona aattona. Suunnitelmissa oli Mölkyn peluuta, saunomista ja ruuanlaittoa, mutta Mölkky jätettiin sitten pois, kun taivas repesi!
Mukavaa oli silti. Syötiin hyvin ja pelattiin hauskaa peliä nimeltä Kuka minä olen?
Sain vähän rapsia ystäväni kukkasia, kun hän ei ole itse vähään aikaan ehtinyt puurtarhaansa panostaa.
 Näillä eväillä viimeiseen viikkoon, ennen kesälomaa!

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Keskellä kesää!

               Toivon kaikille Teille blogiystävilleni paljon Lämpimiä Auringonsäteitä!
                Tosin nyt täytyy turvautua mielikuviin ihanasta Juhannussäästä. Tässä yksi!
                                                     (kuva lainattu Kotiliedestä)
Oikein Ihanaa Juhannusta Kaikille!
Lopeta kesällä uurastus työ,
lauteilla loju ja löylyä lyö ! 
Sivele itsesi hunajalla, 
         kuningatarten lahjalla ihanalla. 
         Kiitolliseen mieleen hiljaa taivu, 
          Onnelliseen oloon rauhassa vaivu 
                    Anna aatosten rauhassa mennä ja tulla, 
   Oikeus itseäs hoivata sulla. 
          Mielihyvän tunteessa oikein kelli, 
        Joka hetkestä nauti ja itseäs helli.




               

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Ja sitten vielä kakkukahvit keitettiin...


Nyt on juhlat juhlittu taas vähäksi aikaa! Sunnuntaina kahviteltiin lähimpien ja sukulaisten kanssa.
Kokeilin uutta kakkua; lakritsi-mokkapalakakkua. Siihen tulee hopeatoffeekarkkeja ja tuoksu kakun paistuessa oli Mmm... mahtava. Hyvältä maistui!
Täytekakku oli tuollainen sovellettu Britakakku. Tein kaksi kerrosta ja päälle leivoin marengin. Täytteeksi laitoin kinuskia ja vadelmaa.
Sitten leivoin vielä raparperipiirakan, johon tulee aivan taivaallinen voi-kerma-kreemi kypsän piiraan päälle! Hyvin maistui ja täyttärikin meni kaikki!
Tuota mustaa kakkua jäi paljon,( jos ei pidä salmiakista, ei kannata kokeilla) mutta vienpä siitä osan töihin, niin saavat kanssasisaretkin maistiaisia!
Kaikkein erikoisimman kakun oli kuitenkin"leiponut" sankarin eno. Nimittäin oluttölkkikakku! Hmm...
Oikein mukavaa viikkoa!

Ps. tässä tuo raparperipiirakka-ohje, jos kuka haluaa kokeilla:

Taivaallinen raparperipiirakka

3 munaa
2 dl sokeria
1 ½ dl kermamaitoa
1 dl voisulaa (90g)
4 ½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
Pilko raparperit pieniksi paloiksi ja levitä pohjan päälle. Ripottele sokeria päälle ja paista 200:ssa 15-20 min.

Kuorrutus:
3 dl kermamaitoa
1 ½ dl sokeria
2 dl voisulaa (180 g)
2 rkl perunajauhoja
3-4-rkl vaniljasokeria

Mittaa kaikki aineet yhtä aikaa kattilaan. Kuumenna ja sekoita kunnes sakenee. Älä keitä!
Kaada seos kypsän piirakan päälle.


lauantai 14. kesäkuuta 2014

Kesäfiilistä kukkasilla...


Viikonloppumme on yhtä hässäkkää, kun meillä nuorimmainen saavutti täysi-ikäisyyden ja sitä juhlaa piisaa nyt monta päivää! Sukulaiset tulevat sunnuntaina kakkukahville, mutta kavereita on ollut juhlistamassa perjantaina. Baariinhan se tie siitä sitten ...
Leipomisessa siis menee lauantaipäivä. No, toisaalta kiva laittaa, kun tulee vieraita.
Aurinkokin saisi taas hieman loistaa läsnäolollaan. On taas niin tosi kylmää, ainakin meilläpäin ja niin tuntuu olevan muuallakin. Täytyypä siis piristää itseään taas kukkasilla! 
Kävin ostamassa tuollaisen kerrotun vaaleanpunaisen tulilatvan ja halusin siihen mukaan jotakin herkkää... laitoin nauhaköynnöstä purkin reunalle. Ai, että siitä tuli mielestäni juuri sellainen romanttis-henkinen, kuin toivoinkin!
Purkki on tosi kaunis eteisen pikkutuolilla. Kesäinen tervehdys kaikille, jotka sisään astuvat!
Oikein mukavaa viikonloppua! 

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Suomea ristiin ja...

No, niin saaristomatkamme siis jatkui Bengtskärin majakalta kohti Högsåra-nimistä pikku saarta. Siellä meidän oli määrä ruokailla. Venetaksi jätti meidät rantaan ja takaisin päätimme tulla lossilla.
Högsåra oli aivan uskomattoman viehättävä saari, sievine puutaloineen ja puutarhoineen! Ihan oma maailmansa!
Kävelimme kapeaa hiekkatietä tovin ja ihailimme vanhoja romanttisia taloja, kunnes saavuimme määränpäähämme; Farmor's Cafe-nimiseen herttaiseen ravintolaan. Pihassa oli ihana vanha aittarakennus, kuin vanhoissa kotimaisissa elokuvissa. 
Sisustus oli vanhaa, kauniita huonekaluja kartano-tyyliin ja minä napsin tietenkin kuvia joka puolelta.
Buffet-pöydässä tarjottiin Saaristolais-Menu, joka sisälsi useita herkullisia salaatteja, silliä, perunoita, haudutettua vasikkaa, savulammasta, lihapullia ja vaikka mitä! Ihania kakkuja jälkiruuaksi kauniilta astioilta. Olipa elämys!
Aivan uskomaton päivä ja ihan vaan Koto-Suomessa! Kyllä täällä on mahtavia paikkoja ja paljon nähtävää!
Mukavaa jatkoa kaikille!

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Suomea ristiin ja vähän rastiinkin...

Saimme viikonloppuna kokea mieheni kanssa aivan huikean elämysretken rannikolle ja saaristoon. Autolla mentiin Kemiöön ja sieltä Kasnesiin, jossa taksivene odotti sovitusti kuuden hengen seuruettamme. Sää oli lähtiessämme aivan pilvinen ja matkalla Kemiöön saimme kunnon sadettakin, mutta sen jälkeen edetessämme sää parani kaiken aikaa! 
Kasnesin venesatamassa ihailimme toinen toistaan hienompia veneitä auringon lämmittäessä ja kepeän tuulen helliessä.
Taksiveneen kyyti taittui leppoisasti, vaikka välillä piti vetää takkia ylle. Osa matkasta nimittäin mentiin jo avomerellä. 
Mahtavat, osittain karutkin kalliomaisemat olivat mykistävää katsottavaa ja tuntui, että niitä riitti niin pitkälle, kuin jaksoi katsoa! Ihania mökkejä ja asuintaloja, monenlaista arkkitehtuuria, perinteistä ja modernia. Vilahtipa ohi eräs tv:täkin tuttu kesämökki, jonka ohi matkamme vesillä kulki!
Olin aivan myyty noiden toinen toistaan upeampien kalliosaarten kauneudesta ja suorastaan ahmin silmilläni näkymää!
Matkamme välietappi oli Bengtskärin Majakka. Taksivene ajoi laituriin ja kuulimme lyhyen kertomuksen majakasta, siellä käydyistä taisteluista ja saaren nykyisestä tilasta. Meille kerrottiin myös lukuisista haahkan pesistä, joiden vuoksi saarella piti liikkua varoen, etteivät linnut häiriintyisi.
Kapusimme joukolla majakan torniin, 252 askelta, kapeita kierreportaita pitkin. 
Ylhäältä näkymä olikin taas aivan uskomaton! Mittaamattomat, sileät kalliot hohtivat sileinä auringonpaisteessa. Haahkaemokin oli hautomishetkellä ja pakko oli napata kuva! Wau!
Matkamme jatkui ja poikkesimme Rosalan saaressa. Kylmä kuohuviini maistui aurinkoisella terassilla.

Jatkan matkakertomustani vielä, mutta mukavaa alkuviikkoa teille!

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Kun ampaisee luontoon...


Viikonlopuksi kaunista, jopa helteistä säätä, tosin ukkosilla höystettynä! No, ollaan iloisia ja nautitaan auringosta.
Luonto on niiiin mahtavimmillaan ja kaiken aikaa puhkeaa kukkaan uusia ihania puita, pensaita ja kukkasia. Nauttikaa kesäaamuista! Aamulenkki kesäaamuna on niin täynnä luonnon ääniä ja tuoksuja, ja ne pitää itse kokea.
Katsokaapa nyt näitäkin aivan mahtavia Alppiruusupensaita, jotka kuvasin aivan asuinalueemme lähistöllä kävellessäni!
Oikein Aurinkoista Kesäviikonloppua!

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Ilottelua työyhteisössä...


Meillä oli jälleen jokavuotinen henkilöstön koulutus- ja virkistyspäivä alkuviikolla. Koulutus kesti puoleen päivään ja alkuperäinen suunnitelma oli piknik kaupunkimme ihanan museon puutarhassa, mutta kun tuo sää...
Niinpä varasuunnitelma olikin sovittu meidän työpaikalle. Eräs työtovereistamme jäi eläkkeelle ja vietimme hänen kunniakseen tovin täytettyjen croissanttien, sekä herkullisen suklaakakun ja kahvin kera. Istutimme hänet keinutuoliin ja kohotimme vaaleanpunaiset maljat! Iloisen puheensorinan ja haikeahkon tunnelman lomassa muisteltiin pitkää työuraa, joka työtoverillamme on takana. Pieniä puheita, muttei mitään jäykkää...
Muistoksi meiltä työtovereilta hän sai raidallisen riippukeinun ja iloisen raidallisen lierihatun. Niiden myötä toivoteltiin lokoisia eläkepäiviä ja kaikkea hyvää pitkäaikaiselle työtoverille!

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Elämä edessä...


Kesäkuu alkoi, koulut päättyivät ja tuhannet nuoret saivat opintiensä päätökseen. - Kunnes lähtevät mahdollisesti jatkamaan...
Kaunis oli tuore ylioppilas Porin suunnallakin! Juhlijoita riitti ja vaikkei sää suosinutkaan, oli tunnelma lämmin ja hyväntuulinen.
Ruusujen määrä oli mieletön! Harmi vaan, etteivät ne kestä ikuisuuksia.
Haikeus valtasi mielen jossain kohtaa, kun muisteli omaa yo-juhlaansa ja sitä tunnetta, kun kaikki oli vielä saavuttamatta ja kokematta! Nuo nuoret, joilla on kaikki edessään, niin toivorikkaina kaikesta. Sitä toivoo sydämestään, etteivät vaan kokisi pettymyksiä lainkaan, vaikka tietää, ettei se niin mene...
Elettäväksi on elämä tarkoitettu, joten eteenpäin!
Mukavaa viikkoa!