sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Pimeään joulukuuhun...

                    

                                       Hopeakenkäinen tyttö valkean puun varjossa...

Kovin on synkkä maisema ainakin meilläpäin. Tuntuu, ettei mikään valaise.
Pieni pakkanen ja hento lumipeite olisivat nyt paikallaan. Ei tosin pidä suureen ääneen toivetta esittää, ettei taas mennä äärilaidasta toiseen, niin että lunta alkaa tulla ovista ja ikkunoista!
Tosiaankin, joulukuuta aloitellaan ja nopeasti on syksy taas kulkenut tähän kohtaan, jossa leivonnaisreseptejä kaivellaan kaapista ja ruokalistaa hahmotellaan jo juhlaa varten. Ihanaa!
Muistetaan vaan nauttia jokaisesta hetkestä, jotta on taas ensi vuonna mitä muistella!
Oikein rattoisaa viikkoa!

2 kommenttia:

  1. Meilläpäin täällä on pieni lumihärmä maassa,mutta ei se meinaa minun mieltä ylentää. Nautin kuitenkin mamman taidokkaista kuvistaLumia odotellessa terveisin HILU

    VastaaPoista
  2. Hilu! Kiitos kommentistasi. Minä en tuota lunta kauheasti kaipaa, sanotaan viisi senttiä riittäisi. Kyllä se kuule mieli kummasti kohenee, kun päästät sisäisen tonttusi valloilleen! Meissä jokaisessahan asuu pieni tonttu...

    VastaaPoista

Kiitos kommenteistanne,rakkaat blogiystävät! 💖