sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Aikansa kutakin...

                         Niin päästiin aloittamaan vuosi 2015.
Meidän vuosi vaihtui perinteisesti ystävien luona Porissa. Hieman haikeana totesimme, kuinka pitkä rupeama on vuosia vaihdettu porukalla ja nyt oli ensimmäinen kerta, kun olimme vain kahtena pariskuntana paikalla. 
Kuinka monta kertaa, jos jonkinlaiseissa paukkupakkasissa ja räntäsateissa ollaan kokoonnuttu ystäviemme pihamaalle ja seurattu, kuinka Isät hoitavat ilotulituksen. Monen ikäistä naperoa on jaloissa pyörinyt ja mukana ollut...
Molempien jälkikasvu on nyt omilla teillään ja niin tuijotettiin yläkerran ikkunasta, kuinka naapurit ampuivat toinen toistaan kauniimpia raketteja taivaalle. Kilistettiin kuoharit ja vuosi oli vaihtunut...
Hmmm... Aikansa kutakin...
                                        Joulukortit koristavat vielä hetken seinällä...

5 kommenttia:

  1. Oikein hienosti meni mamman vuoden vaihto,On hyvä kun ystäväi on viellä mukana, Lasten kuuluukin häipyä omien ystävien luo, Minulta kun ystävätkin häipynyt, Muistelin vain niitä monia uudenvuoden errillisiä hetkiä, Hyvä kun on muistot viellä tallella Hyvää vuotta 2015 toivoo HILU

    VastaaPoista
  2. Hilu, Oikein Hyvää Uutta Vuotta sinullekin!!

    VastaaPoista
  3. Tästä sitä ollaan sitte meidän ohi huristeltu kakkostietä pitkin varmaan? :) Tie näkyy meidän pihasta Metsämaan risteyksen kohdalla, peltojen takana on talomme.
    Meillä oli viriteltynä paljon tulia, rottikituolit ja pöytä pihalle ja paljon vilttejä lämmikkeinä.
    Siinä sitten loppuilta ja yö meni istuskellessa ulokona kuoharia ym. juoden ja raketteja ampuen.
    Aivan upea ilma ja mukavan lämmin.
    Hyvää alkanutta vuotta!!! -SR-

    VastaaPoista
  4. -SR-!! Ihan totta??? Sielläkö asutte! Mehän huristellaan melko usein siitä ohi, kun tosiaan Porissa käydään! Täytyypä katsoa ensi kerralla tarkkaan. Oikein hyvää vuoden jatkoa teillekin!

    VastaaPoista
  5. Kyllä vain :D täällä ollaan ja asutaan! Poriin päin mentäessä vasemmalla puolella, soramonttuja vastapäätä näkyy peltojen takaa punainen matala omakotitalo ja varastorakennus. Tästä vielä neljä km jatketaan tuonne kylälle päin, niin siellä on mökkimme tai paremminkin toinen kotimme.
    Näin se maailma on pieni paikka, heh!
    Tiedä vaikka joskus nähtäis ;)) -SR-

    VastaaPoista

Kiitos kommenteistanne,rakkaat blogiystävät! 💖