perjantai 11. elokuuta 2017

Perimmäisten kysymysten äärellä...

           Tervehdys loppuviikkoon!          
              
Kohta taas ollaan viikonlopussa. Elokuun puoliväli häämöttää...
Moni on jo kertonut sisustusinspiraatioistaan ja kodin uudesta syysilmeestä. Itselleni ei vielä ole  minkäänlaista buumia sen suhteen iskenyt. 
                                   ♥
Olen keskittynyt täysillä uuteen työhöni ja työtiimiini ja päivät ovat menneet niitä miettiessä.
                                   ♥
Ajatuksia on hämmentänyt myös nuorimmaisemme, poikamme ilmoitus muutosta pois kotoa. Tampereelle!
 Toki 21-vuotias ja moni nuorempikin lähtee omille poluilleen, mutta tämä tuli niin yllättäin. Tyttöystävän perässä mennään...
                                 ♥
Ätinä ajattelee heti, kuinka he pärjäävät, onko töitä ym. Kävi kuitenkin ilmi, että poika on hakenut itsekseen töitä ja toissailtana hän sai kuulla, että työpaikka on kunnossa. Tunsin hienoista ylpeyttä lapsestani, että oli hoitanut asiansa hienosti!
                               ♥
Myös tyttärenpojan koulunaloitus on ollut asia, jota on seurattu. Nuori ekaluokkalainen on kuitenkin innoisaan koulunaloituksesta ja uusista ystävistä. Kaikki on siis mennyt hyvin.
                               ♥ Näin se maailma menee... haikeana ynnäilee tapahtuneita. Koulunaloituksia ja -lopetuksia, uusia kuvioita ja haasteita.

 ♥ Nautitaan kuitenkin viikonlopusta!♥

20 kommenttia:

  1. Äideille on kyllä raskasta se lapsista "luopuminen"..ja toki iseillekin:) Kuinka äkkiä tuo lapsuus aika sitten kuitenkin vierähtää...ihania hetkiä/muistoja♥ Ylpeä saa ollakin kun lapset itse hoitavat asiansa..tietää että tulevat kyllä elämässä pärjäämään!! Uuden työn aloittaminen on aina jännää.. tsemppiä ja mukavaa elokuuta sinne niin muuttajille,koulun aloittajille kuin kotijoukoillekin:)♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia ihanista sanoistasi Päde!♥
      Kyllä se tästä! Sitä kun uppoutuu muisteloihin niin menee niin tunteisiin!♥

      Poista
  2. Hienoa, että työpaikka järjestyi...se on jotain niin tärkeätä. On tullut tässä huomattua sellainen asia, vaikka joskus töissä on kyllä niitäkin päiviä "ettei työ maistuisi". Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano Satu! ♥Kyllä se työpaikka niin tärkeä on.
      Kiitos sinulle! ♥

      Poista
  3. Ihanaa että on työpaikkakin odottamassa <3 Itsekin tässä sain juuri kuulla että äiti hei mä olen reilu vuoden päästä täys ikäinen kyllä mä pärjään jo kotona vaikka ihan yksinkin ;) Äitinä olo on vaan 24/7 vaikka lapset ovatkin jo isoja <3 Nautitaan viikonlopusta ja näistä kauniista päivistä nyt <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Elina!♥ Kyllähän sen tietää, että ne pärjää...
      Jotenkin vaan uppoutuu välillä muistelemaan ja herkistyy kun huomaa, mihin aika on mennyt!♥
      Todellakin nautitaan!♥

      Poista
  4. Eipä täälläkään ole minkäänlaista innostusta syyssisustamiseen. Nautin vielä kesästä pihalla sekä sisällä.
    Syksyn tummat illat ovat sitten asia erikseen, kynttilät ainakin silloin pääsevät esille.

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa siltä, että lapsesi pärjää hyvin. Voit olla ja varmasti oletkin hänestä ylpeä. Ymmärrän äidin haikeuden. Tulee menneet ajat mieleen ja usein ihmettelee, että mihin se aika häviää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin Ansu! Kyllähän ne tosiaan pärjäävät, enkä sitä epäile...sitä tosiaan ihmettelee, mihin aika on mennyt!
      Kiitos sinulle!♥

      Poista
  6. Ei se äitiys koskaan lopu. Äitini täyttää tiistaina 94 ja huolehtii edelleen meistä viidestä lapsesta ja isosta liudasta lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia. Vaikka meistäkin lapsista kaikki muut ovat jo eläkkeellä. Sinulla on nyt paljon muutoksia ja ehkä silmäkulmassakin vähän kimmeltää. Elämä on semmoista. Vaikka haluaisi sen pysyvän entisellään.
    Iloista viikonloppua! T.Maija myrskyluodolle.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Maija!♥ Kiitos sanoistasi! ♥ Näin se menee, eikä tahtoisi päästää irti!♥

      Poista
  7. Meillä tuo on vielä edessäpäin, mutta voin hyvin kuvitella millaista se tulee olemaan, kun joku lapsista muuttaa pois kotoa. Ja jos se tullee vielä yllättäen.
    Kyllähän sitä herkistyy...
    Hienoa, että poika oli saanut jo työpaikan.

    Varmasti on ihana seurailla pikku ekaluokkalaista. Kyllä ne on pieniä, kun
    koulun aloittaa. Mukavaa, kun kaikki on mennyt hyvin.
    Hyvää viikonloppua sinulle!💕☀️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti Sari!♥ Niinpä, sinulla se on vielä kokematta. Ja tuleehan sitä uusia muistoja vielä vaikka ovat omillaankin, mutta tietoisuus siitä, että jokin vaihe on ohi... vetää haikeaksi.♥

      Poista
  8. On siinä varmasti luopumisen haikeutta. Itsellä ei ole lapsia, niin ei ole kokemusta muuta kuin siitä, kun lähdin itse kotoa pois. Mutta tosiaan hieno juttu, että työpaikka on jo löytynyt, nykyään kun ne on kiven alla. Mukavaa viikonloppua! ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna!♥ Juu, se on iso asia että löytyy töitä.♥

      Poista
  9. Itse ajattelen että lapset ovat meillä lainassa vain. Ihanaa huomata jälkikasvusta että omat siivet kantavat. Oma lapseni muutti vuodeksi Amerikkaan. Mukavaa viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on Annika!♥ No teillä sitä on välimatkaa!
      Kiitos sinulle!♥

      Poista
  10. Kun poikaset lentää pesästä,se on kova paikka mutta pitää vain luottaa että siivet kantaa...ja kotiin voi aina palata vaikka siipi maassa...Mukavaa elokuista perjantaita❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on Kristiina!♥ Kyllähän se on tiedossa, että lentävät omille teilleen, mutta se tuntuu niin lopulliselta. Totta, kotiin saa aina tulla!♥
      Kiitos sinulle! ♥

      Poista

Kiitos kommenteistanne,rakkaat blogiystävät! 💖