Lenkkipolun varrelta...

Sunnuntain lenkkipolulla oli ihan pakko ottaa muutamia kuvia upeista luonnon muuttuvista väreistä.

Aurinko antoi syksyn väreille oman hehkunsa. Kyllä oli kaunista. Pihlajanmarjat, puolukat, sekä punaruskeat lehdet eri puissa oikein kilpailevat väriloistollaan. 

Vaikken mikään syysihminen olekaan ja aina keväisin hehkutan luonnon kauneutta, niin kyllä syksyinen luontokin on upeat!

Katsokaa nyt tätä näkymää pihlajanoksien lomasta suoraan järvelle päin.

Toivotaan, että saadaan oikein kunnon ruska, niin saadaan nauttia näistä väreistä vielä pitkään!

Tulipa siellä tällainenkin aika hulppeankokoinen etanakin bongattua

Ihanaa viikonjatkoa kaikille!♥

Venetsialaista valojen juhlaa...

Lauantai valkeni ainakin meilläpäin erittäin kylmänä ja tuulisena.

Ajattelinkin lämmöllä kaikkia veneihmisiä, jotka viettävät venetsialaisia veden äärellä. No,meillä päivä ja iltakin kuluivat ihan kotosalla. Oli kiva sytytellä lyhtyjä parvekkeelle ja tuikkuja sisätiloihin.

Kauniilta näytti pimenevässä illassa parvekkeen lyhdyt.

Ostin parvekkeelle kauan haaveilemani valosarjan. Tuollainen, missä on "oikeat lamput". Virittelin sarjan parvekkeen kaiteelle ja se toikin oman tunnelmansa valojen yöhön.

Viikonloppuna kokeilin Sarin sitruunapiirakkaa ja siitähän tuli tosi hyvää! Meillä tykätään kaikista sitruunaisista leivonnaisista! Sarin kotona-blogista saat ohjeen, suosittelen! Nytpä keitänkin päiväkahvit ja otan palan tuota piirakkaa!

Tällaista täältä. Kuinkas oma viikonloppusi sujui?

OIkein ihanaa viikkoa kaikille!

Elokuiset illat ja lämpimät päivät...

Viimeistä elokuun viikonloppua!

Syksyn tuoksu leijuu jo iltaisin ilmassa ja aamuisinkin on jo syksyisen koleaa. Pakko se on myöntää, että syksy saapuu... yhtään en haluaisi vielä kesästä luopua.

En pidä pimeästä, enkä kylmästä ja niitähän on luvassa taas ihan kylliksi asti!

Olen jo laitellut lyhtyjä ja tuikkuja olohuoneeseen, niitä jaksan kyllä tuijottaa. Eikös se ole venetsialais-viikomloppu? Niitä lyhtyjuhliahan toiset viettävät viimeisenä elokuun viikonloppuna.

Ostin myös uuden valosarjan parvekkeelle. En vielä ripustellut sitä, kun täytyy laitella muutenkin parveketta syyskuntoon!

Vähän on sellaista sisustelujuttuakin mielessä, kun pääsen tuota pojan huonetta rymsteeraamaan! Saas nähdä sitten...

Ruusuja ostin tänään viikonlopun iloksi, joten ...

Iloista viikonloppua kaikille!

Mielenkiintonen kirjatuttavuus...

     En ole juurikaan kova lukemaan kirjoja, mutta kun Lenita Airisto julkaisi elämänkertansa, ajattelin, että tuon kirjan haluaisin lukea.

Olen jotenkin aina ihaillut Lenitaa ja hänen uraansa suomalaisuuden lähettiläänä maailmalla, sekä naisten aseman puolustajana. 

Varasin kirjastosta kirjan ennen kesälomia ja sain sen vasta pari viikkoa sitten.  Olen lukenut kirjaa iltaisin sängyssä. Nyt olen suunnilleen puolessa välissä ja ajattelin vinkata tuosta mainiosta opuksesta teillekin.

Lenita persoonana jakaa mielipiteitä ja tiedän, etteivät kaikki yhdy omaan näkemykseeni tästä pirteästä rautanaisesta!  Mutta jos Lenita kiinnostaa, suosittelen lämpimästi kirjaa!

Pidän erityisesti kerronnasta, joka on helppolukuista ja selkeää. Kirjailija sanookin alustuksessaan:"Tervetuloa tälle elämäni matkalle. Meno ei ole tasaista, vaan siirrymme aikaloikilla välillä muutamia vuosikymmeniä eteenpäin tai taaksepäin."

Lenita kirjoittaa sanojensa mukaan Suomen historiaa niin kuin hän sen on kokenut. Ja hän on todella kokenut. Kirja alkaa 1940-luvun tapahtumista Suomessa ja maailmalla.

Mahtavat kuvat, jotka Lenita on itse digitoinut elävöittävät tarinaa ja avaavat sitä lisää.

Mielestäni hieno kirja ja elämänkerraksi erittäin helppo luettava, joka imaisee mukaansa!

Oletko mahdollisesti lukenut kirjan?

Leppoisaa viikonjatkoa!♥

Paljon mahtui viikonloppuun...

                          ♥ ♥ ♥
Perjantaina töiden jälkeen lähdettiin ajelemaan Tampereelle. Vietiin pojan televisio ja stereot ja samalla nähtiin heidän  tuleva asuntonsa.
Matka sujui leppoisasti, kunnes tieto Turun tapahtumista kerrottiin radiossa.  Järkyttyneenä seurattiin tapauksen tutkintaa ja uutisointia meilläkin.
         

        

Kun päästiin perille, ihastuin tuohon vanhaan, vuonna 1955 rakennettuun korkeaan taloon. Rappukäytävän aulassa oli jotain nostalgista. Sievä huoneisto kuudennessa kerroksessa oli valmiina uusille asukkaille. Nuori pari jäi tekemään muuttohommia, kun me miehen kanssa köröttelimme takaisin kotiinpäin.
                
Lauantaina lähdettiinkin jo hyvissä ajoin tyttärenpojan synttärijuhliin. Siellä oli tietysti melkoinen hulina ja pikkumies oli vauhdikkaalla päällä, kun oli juhlien sankari. Pakolliset puhalluskuvat kakusta otettiin ja poika pääsi jatkamaan leikkejään.
                
Kotiin palattuamme sateinen sää ei estänyt meitä grillaamasta. Mieli teki pitkästä aikaa oikein grillimakkaraa! 
           
Ostimme kesälomalla tuollaisen näppärän Duro-grillin. Sillä on kiva grillata parvekkeella, kun se on savuton. Vaikka grilli on melko pieni, se lämpiää hyvin ja grillaaminen on vaivatonta. Ihan mahtava keksintö!
                 
Sunnuntaina otettiin rennosti ja käytiin vain vähän vilkaisemassa huonekaluliikkeessä sellaista sohvasänkyä...

Nytpä taas hyvän viikon toivotukset kaikille! ♥

Elokuista viikonloppua...

              Tervehdys perjantaihin!
          
Kyllä on viikko taas vierähtänyt nopeasti. Ihanaa, kun ollaan taas viikon lopussa.
Perjantaina lähdetään käymään Tampereella, kun poika vie kamojaan uuteen kotiin. Lauantaina mennään tyttärenpojan 3-vuotissynttäreille. Kivaa!
Toivottavasti on poutaa, että saadaan nautiskella kesäfiiliksestä vielä. Vähän tuossa eilenkin sateli, mutta lämmintä oli.

 Hei, mahtavaa viikonloppua kaikille! 🌞

Kirppistelyä ja kiva löytö...

Kävin taannoin kirpparilla pitkästä aikaa. Tällä nimenomaisella tulee harvoin käytyä, kun on vähän sellainen nuhjuisempi paikka.
             

        

No, joka tapauksessa, löysin sieltä tosi kauniin keraamisen laatan. Se on ollut ehkä jonkin kauniin kaakeliuunin kyljessä tai kuka tietää... 

         

Minusta tuo laatta on todella kaunis ja se sopii hyvin olohuoneen hyllylle asetelmiin. Ja sen voi siirtää vaikka parvekkeelle, kun on tuollaista kiviainesta. 
Kirpparikäynnin myötä alkoi jo sisusteluminä hieman nostaa päätään!
         

Laittelin jo muutamia lyhtyjäkin olkkarin hyllylle ja olen niitä jo tietysti poltellutkin. Vaikken todellakaan ole mikään syysihminen, niin jotenkin sitä alkaa jo miettiä kodin ilmeen muuttamista.
🌞 Aurinkoista ja lämmintä viikonjatkoa
ja tervetuloa mukaan uudet lukijat!🌞

Yhteenvetoa viikonlopusta...

Viikonloppuna saatiin nauttia alun kauniin lämpimistä ja lopun sateisista päivistä.

 Kun perjantaina ja lauantaina oli hiostavan kuumaa, muuttui sää lauantain iltapuolella ukkoseksi, joka ei sitten niin kovin raju ollutkaan.

Odotin, että pääsen auringon laskettua kuvaamaan salamoiden välkettä, mutta kaikki olikin jo siinä vaiheessa ohi! Onneksi! En nimittäin ollenkaan nauti ukonilmasta.

Lauantaiaamuna kun lähdettiin kaupungille, otin muutaman kuvan pihamme perennapenkistä, joka kukkii niin kauniisti! Rakastan tuota malvaa! Minusta on ihanaa, kun kerrostalomme pihallakin on tuollainen perennapenkki.

Lohjalla vietettiin lauantaina perinteistä Laurinpäivää. Jo 33:n kerran valittiin kaupungissamme Vuoden Lauri. Valitun henkilön täytyy olla kirjoilla Lohjalla ja tuoda tunnetuksi kaupunkiamme joko työllään tai muulla tavalla. 

Tämän vuoden valinta oli dekkarikirjailija Johanna Tuomola. Hänen dekkarinsa ovat nousseet suosioon ja hänen tarinansakin sijoittuvat Lohjan maisemiin. Vuoden Lauri sai päähänsä taidokkaasti sidotun kukkahatun, sekä kukkakimpun, jonka jälkeen hänet vietiin kakkukahville.

Torille oli järjestetty myös muuta ohjelmaa. Paikalliset urheilu- ja tanssiseurat esittivät ohjelmanumeroitaan ja tunnelma oli leppoisa. Torilla on aina niin mukava henki ja siellä tapaa aina tuttuja.

Iltapuoli sujuikin sitten kynttilänvalossa tv:tä katsellen ja ukkosta ihmetellen. Onneksi se myräkkä oli nopeasti ohi.
Sunnuntaiaamu koitti harmaana ja tuulisena ja vettä ropisi enemmän tai vähemmän. Illansuussa kuitenkin aurinkokin näyttäytyi. 

Oikein mukavaa ja aurinkoista viikkoa jälleen kaikille! 🌞

Perimmäisten kysymysten äärellä...

           Tervehdys loppuviikkoon!          
              
Kohta taas ollaan viikonlopussa. Elokuun puoliväli häämöttää...
Moni on jo kertonut sisustusinspiraatioistaan ja kodin uudesta syysilmeestä. Itselleni ei vielä ole  minkäänlaista buumia sen suhteen iskenyt. 
                                   ♥
Olen keskittynyt täysillä uuteen työhöni ja työtiimiini ja päivät ovat menneet niitä miettiessä.
                                   ♥
Ajatuksia on hämmentänyt myös nuorimmaisemme, poikamme ilmoitus muutosta pois kotoa. Tampereelle!
 Toki 21-vuotias ja moni nuorempikin lähtee omille poluilleen, mutta tämä tuli niin yllättäin. Tyttöystävän perässä mennään...
                                 ♥
Ätinä ajattelee heti, kuinka he pärjäävät, onko töitä ym. Kävi kuitenkin ilmi, että poika on hakenut itsekseen töitä ja toissailtana hän sai kuulla, että työpaikka on kunnossa. Tunsin hienoista ylpeyttä lapsestani, että oli hoitanut asiansa hienosti!
                               ♥
Myös tyttärenpojan koulunaloitus on ollut asia, jota on seurattu. Nuori ekaluokkalainen on kuitenkin innoisaan koulunaloituksesta ja uusista ystävistä. Kaikki on siis mennyt hyvin.
                               ♥ Näin se maailma menee... haikeana ynnäilee tapahtuneita. Koulunaloituksia ja -lopetuksia, uusia kuvioita ja haasteita.

 ♥ Nautitaan kuitenkin viikonlopusta!♥

Kiva kesätuunaus...

Minulla on ollut tuollainen vanha keinutuoli. 

Se oli työpaikallani säilössä pari vuotta. 

Mutta kun loma alkoi, toin sen kotiin, tarkoituksenani maalata se siistin valkoiseksi.

Tuolissa oli muutamia kolhuja ja väri tuollainen likaisen valkoinen. 

Halusin keinutuoliin mattavalkoisen pinnan.

Ensin ajattelin ostaa kalkkimaalia, kun sitä niin kovasti nyt hehkutetaan. Sitten eräs ystäväni kertoi, että samanlaisen tuloksen saa Helmi-kalustemaalilla, kun valitsee himmeän valkoisen. Se myös kestää kulutusta paremmin. Lisäksi se on huomattavasti edullisempaa. Sitä siis! 

Parvekkeella maalaminen sujui melko mukavasti. Sateiset päivät hieman sotkivat suunnitelmaa, kun tuolia piti kantaa edestakaisin sisälle ja ulos! No, onneksi ei ollut mitään kiirettä ja projektia sai tehdä ihan fiilispohjalta.

Kun olin muutamaan kertaan maalannut, hioin pinnan vielä kevyesti tuollaisella hankaussienellä. Siveltimen jälki tasoittui ja jälki tuli viimeistelty

  

Mielestäni pinnasta tuli todella hyvä, tuollainen himmeä valkoinen.

Näin on yksi vanha haaveeni tullut toteen! Sain vanhan kauniin keinutuolin olohuoneeseeni!

Ihanaa viikonjatkoa kaikille!🌞

Hauska koruhaaste...

                    Oletko koruihminen? 
        

 Kauniinpaa kuin koskaan-blogin Kristiina heitti taannoin kivan haasteen ja postaili korumieltymyksistään. Otin haasteen vastaan ja tässäpä minun postaukseni koruista.

Olen totisesti koruihminen ja pidän erityisesti sormuksista ja käsikoruista. Erityisen rakas minulle on äitini vanha valkokultainen timanttisormus, jota pidän aina. Peukku- ja pikkurillisormuksia vaihtelen ja ostelen fiiliksen mukaan. Enkä niitä arjessa käytä.

Korvakoruja käytän myös fiiliksen mukaan. Niissäkin pienet napit ovat vaihtuneet roikkuviin ja näyttävämpiin.

Makuuhuoneen seinällä on tuollainen korunaulakko, jossa roikkuu kaulakoruja.

Korumetallini on hopea tai valkokulta ja kaikki siihen genreen kuuluva. Olen ns.kylmien sävyjen käyttäjä.

Koruni ovat useimmiten hopeisia, mutta voin käyttää aivan hyvin rihkamaakin, jos tarpeeksi bling-blingiä löytyy!

 Itseasiassa tuo on joku ikäjuttu! Tuo kimalluksen viehätys kuuluu samaan kategoriaan kuin pitsi- ym.röyhelö-viehätys!

Nuorempana olin hyvin kriittinen korujen suhteen ja ne olivat hillittyjä ja yksinkertaisia. Samoin pukeutuminen yleensäkin. Nyt vanhemmiten olen ihastunut kaikkeen pitsiin, kimallukseen ja rönsyilevään... Mistähän tuollainenkin ilmiö johtuu?

Kuinkas sinulla? Käytätkö koruja ja millaisia?

Olisi hauska lukea korupostauksia muiltakin...

Mukavaa alkavaa viikkoa ja bling-blingiä elämään! 😉

Aina jotain tarttuu mukaan...

Kerroinkin aiemmin, että kävimme lomalla Leineperin ruukissa. Siellä oli tuo sievä pikku puoti, jossa oli vaikka ja mitä ihanaa!

Ostin puodista kauniin kranssin, joka sopii hyvin tuohon vanhaan oveen, joka seisoo meidän keittiön nurkassa. Kranssissa oli juuri sopiva ripaus vaaleanpunaista, joten sopii hyvin tämän hetken sisustukseen.

  

Minä sitten tykkään tuosta vanhasta ovesta! Sitä voi somistella sesonkien ja vuodenaikojen mukaan.

Kesän pitsiverhot keittiön ikkunassa antavat oman vanhan ilmeensä nurkkaukselle.

♥Tällaisissa hempeissä tunnelmissa toivottelen teille nautinnollista viikonloppua!♥

                                     

Parveke kukkii vielä...

         ♥  Ihanaa elokuun alkua! ♥
               
Parveke kukkii vielä ihan täyttä päätä! Rakastan kukkia! (jos ei joku vielä ole huomannut)  Niistä saan kyllä iloa ja energiaa, jos synkkyys uhkaa... Kesäkukkia on ollut ilo hoitaa ja kasvattaa.

Nyt jo hieman surettaa, että kukatkin alkavat kohta hiipua ja parveke tyhjenee niistä vähitellen.

                  
 Haikeana täytyy kuitenkin todeta, että kesä meni sitä odotellessa, ainakin minulla!

Muutamaa lämmintä aurinkoista päivää lukuun ottamatta, kesä on tähän mennessä ollut kolea ja sateinen. 

Toiveissa on, että elokuu toisi vielä lempeitä kesätuulia ja lämpimiä iltoja.

Lintuhäkin Diana on niin suloinen!

Näilla kukkakuvilla toivotan:

Aivan ihanaa elokuuta ja viikonjatkoa kaikille!